Ajatus kansansävelmien tulkitsemisesta jazzin kielellä ei ole Suomessakaan uusi, mutta meillä muotoratkaisut on tavattu hakea etnon ja freen suunnalta. Vi sålde våra hemmanilla peilistä kajastavat myös hardbop ja cool.
Työn alle on otettu pääosin ruotsalaisia lauluja, koska niitä laulaja Emma Salokoski lapsena isoäidiltään kuuli. Suomalaisuus huokuu läpi aiheissa: Kling klang klockan slår esimerkiksi kertoo nälkävuosista. Sibeliuksen, Södergranin, Tauben ja muiden luomusten joukkoon on päässyt yksi originaali, Salokosken sanoittama ja trumpetisti Verneri Pohjolan säveltämä Lilla vän.
Solistin ja orkesterin yhteys on luonteva ja kaksinkertainen, se elää sekä yksityisellä että ammatillisella tasolla: Salokoski on naimisissa rumpali Olavi Louhivuoren kanssa ja tätä materiaalia on esitetty lavoilla jo monta kertaa.
Vi sålde våra hemmanin sankariksi nousee pianisti Tuomo Prättälä, joka löytää niille samoille poluille, joita ruotsalainen Jan Johansson ja yhdysvaltalainen Bill Evans astelivat viitisenkymmentä vuotta sitten vastaavien hankkeidensa parissa. Kuten vaikka En fången fågel toteen näyttää, akustinen pohjoismainen kuulaus ja 1960-luvun modaalinen jazzin viitekehys pukee Prättälää aina vain paremmin kuin sähköinen Motown-retrofunk.
