FEMI KUTI: Africa Shrine

Arvio julkaistu Soundissa 04/2005.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.
Mahtaa Nigerian valtaeliittiä harmittaa. Armottoman kriittinen Fela Kuti kuoli 1997, mutta vähän se helpotti. Felan poika Femi on siitä lähtien jatkanut isänsä työtä yhtä suorapuheisesti.

Arvio

FEMI KUTI
Africa Shrine
Uwe-MK2 Music

Mahtaa Nigerian valtaeliittiä harmittaa. Armottoman kriittinen Fela Kuti kuoli 1997, mutta vähän se helpotti. Felan poika Femi on siitä lähtien jatkanut isänsä työtä yhtä suorapuheisesti. Kotiyleisön edessä Africa Shrine haluaa vapaaksi kaikista poliitikoista, poliiseista ja heidän korruptiostaan, valittaa miten johtajat ryöstävät kaiken, pohtii miksi afrikkalaisten on niin kovin vaikea menestyä ja ilmoittaa, ettei Femiä voi ostaa.

Musiikillisestikin Felan bändissä ja omassa Positive Forcessaan vuosia soittanut Femi jatkaa pitkälti isän linjalla, mutta eroakin on. Missä Fela yhdisti oman perinteensä nimenomaan ärtsyyn funkiin, Femi nojautuu myös roots reggaehen. Se kuuluu lyhyempinä kappaleina, surumielisempinä melodioina ja aaltoilevampana rytminä. Taustakuoron tukeman felamaisen laulun lisäksi ison bändin veturina puskee joustavasti pujotteleva sähköbasso ja harvakseltaan, mutta väkevästi törähtävät torvet. Perkussiot ovat yllättävän taka-alalla.

Tanssiin kutsu on silti vastustamaton ja tunnelma katarttinen. Kesäfestivaalilla tämä olisi murhaa. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa