New Yorkiin emigroituneista mustalaista koostuva Gogol Bordello räjäytti itsensä laajempaan tajuntaan Suomessa tämän kesän Ruisrockissa. Yhtyeen hätkähdyttävä lavaolemus ja useimmiten päämäärättömältä vaikuttanut kohkaus sai nousuhumalaiselta kansalta varauksettoman hyväksynnän ja keikka olikin koko festivaalin miellyttävin yllätys.
Levyllä Gogol Bordellon reseptin köykäisyys pistää väkisinkin esiin. Yhtye on sekoittanut soppaansa mielenkiintoisia aineksia sieltä sun täältä, mutta niistäkään ei juuri apua ole, jos pohjalle ei ole kirjoitettu kunnollisia kappaleita. Ainoa asia, joka levyn biiseistä jää loppupeleissä mieleen, on ukrainalaissyntyisen laulaja Eugene Hützin elohopeamainen suoritus. Ikävä sanoa, mutta Gypsy Punks Underdog World Strikella yhtye on kuin Mano Negran köyhä ja pikkuisen jälkeenjäänyt serkku.
Gogol Bordellon levyn puisevuus ei ollut mikään suuri yllätys, sillä kovin usein tämän kaltaiset keikkakoneet hyytyvät studio-olosuhteissa. Yllättävää sen sijaan oli se, että vaikka yhtye seikkaileekin niin dubin, punkin kuin perinteisemmän mustalaismusiikin tantereille, on tämä kaikki vain näennäistä ja pintaa raapaisevaa huseerausta.
