GRAHAM HAYNES: bpm

New Yorkin vastarannankiiskien parvessa viiden oman levynsä myötä kannuksensa ansainnut Graham Haynes hyökkää uudistajien eturiviin albumilla, jollaista ei ole ennen kuultu. Jos vaskikollegat Ben Neill, Toshinori Kondo ja Nils-Petter Molvær ovatkin viimeksi kuluneen viiden vuoden ajan siivilöineet tarkkaan niitä vesiä, joita RinneRadio alkoi tutkia 1990 albumillaan Dance & Visions, kaataa rumpalilegenda Roy Haynesin jälkikasvu koeputkeen myös uusia aineksia.
Jazzin ja teknon eri alalajien, pääosin drum'n'bassin, rajankäyntiä on harrastettu jo sen verran laajalti, että alue alkaa käydä kartoitetuksi. Toisen sukupolven tutkimusmatkailijoiden tehtävä onkin nyt lähteä liittämään tähän etabloituun alkuasetelmaan uusia elementtejä: siinä missä Miles Davis naitti Bitches Brew'n (1969) myötä jazzin ja rockin toisilleen, yhdistävät nyt vaikka Trans Am ja Primal Scream tuota fuusiota muihin vaikutteisiin. Siinä missä Metallica esitteli Master of Puppetsin (1986) aikaan toisilleen heavy metalin ja progen, ottivat tuon yhdistelmän sittemmin lähtökohdakseen esimerkiksi Meshuggah ja WatchTower. Näin toimii myös Graham Haynes järjestäessään neologistiset cocktailkutsut, joihin saapuvat toisiinsa tutustumaan jazz, drum'n'bass, Pohjois-Intian musiikkiperinne sekä Richard Wagner.
Haynesin kornetin ja flyygelitorven ohella bpm tarjoilee Brandon Rossin kitaroita sekä DJ Spazekraftin, Marque Gilmoren ja Daniel Morenon soitettuja ja ohjelmoituja rytmi- sekä sampletaustoja. Seos vaikuttaa paperilla pelottavan hajanaiselta, mutta kuin yllättäen näinkin heterogeeniset ainekset muodostavat lopulta erittäin kauniin ja eheän liuoksen.
Tottakai on omalla tavallaan hyvä, että planeetaltamme löytyy alueita, joiden musiikki on säilynyt vuosisatoja samanlaisena. Mutta eipä tässäkään työssä juuri hohtoa olisi, jos noiden leirien fasistisella valvonnalla estettäisiin kaikenlainen etnisesti vähänkin arveluttava taide. Uusin musiikillinen vallankumous on hyvää vauhtia käynnissä, ja sen työkaluina toimivat DAT-nauhuri, sampleri sekä internet. Mutta vaikka laitteet vaihtuvatkin uusiksi, liikehdinnän ylläpitävä voima kumpuaa Graham Haynesin kaltaisten ihmisten sisältä: he kuulevat asiat eri lailla kuin valtaosa ihmisistä. Niin merkittävä tuotos bpm on, että jopa brittien popraamattu Q Magazine noteerasi sen "vuoden 2000 parhaat" -listallaan.