HECTOR: Ei selityksiä

Hector on tehnyt monessakin mielessä parhaan levynsä vuosikausiin. Ei selityksiä -albumilla lauluntekijä tuntuu olevan pitkästä aikaa omin itsensä. Bänditaustojen alla piilee folkhenkinen artisti, joka ottaa kantaa maailman ja ihmisten pahoinvointiin mieluummin toiveikkaasti kuin kyynisesti.

Olishan se hienoo avaa pelin raikkaasti Hectorin vanhan Ralph McTell -yhteyden mieleen palauttaen. Stadille on olennaisesti onnistuneempi tribuutti kuin levyn kiusallisin tuokio, artistien maanvaivaa postuumisti katumuksen kera kumartava Eki-setä. Nimensä mittoihin kasvava Hysteeri toteaa uskonnon olevan itsetunnon peloksi muuttava iso ase.

Mikael Wiehen Nuorallatanssija puree tehokkaasti ja Ian Tysonin aidosti 60-lukulainen folkhitti Neljä tuulta suoristuu tasaiseen rockpoljentoon. Tää on se aamu yllättää kevyen poppisena ja Juodaan viinaa -hitti kokee uusintana radikaalin muodonmuutoksen. Junttikansan omima uhmakas ralli on nyt väsynyt repliikki, jonka lausujakaan ei enää usko viinanjuonnin auttavaan voimaan.

Useita vahvoja melodioita ja tekstejä sisältävä Ei selityksiä on vakavine aiheineenkin valoisa ja positiivinen levy. Hectorin uusista lauluista aistii rohkeuden olla Lähes onnellinen mies.