THE HOLD STEADY: Stay Positive

Arvio julkaistu Soundissa 6-7/2008.
Kirjoittanut: Pekka Laine.

The Hold Steadyn parin vuoden takainen läpimurtolevy Boys And Girls In America iski puun takaa sielukkaalla Amerikan rockilla. Se tuntui uhmakkaalta ja itsevarmalta keskisormen näytöltä palstamillimetrisotaa voitokkaasti johtaneelle uuden uuden aallon muoville.

Arvio

THE HOLD STEADY
Stay Positive
Rough Trade

The Hold Steadyn parin vuoden takainen läpimurtolevy Boys And Girls In America iski puun takaa sielukkaalla Amerikan rockilla. Se tuntui uhmakkaalta ja itsevarmalta keskisormen näytöltä palstamillimetrisotaa voitokkaasti johtaneelle uuden uuden aallon muoville. Kitaristi-laulaja Craig Finnin luotsaama brooklynilaispartio kuulosti Thin Lizzyn ja Bruce Springsteenin katuromantiikkaan hurahtaneelta yliopistolintsareiden joukolta, joka oli vaihtanut kunnon elämän baarissa soittamiseen.

Haastajasta haastettavaksi kasvanut yhtye pidättäytyy Stay Positive -uutuudellaan turhasta muutoksesta. Turhalta sikäli, että yhtyeen ilmaisu tuntuu vaivattomalta ja sille hyvin istuvalta. Edellisen albumin yhteydessä viljellyt tyylivertailut valuvat väkisinkin mieleen. The Hold Steadyn soundissa on E Street Bandia aimo loraus, eikä Craig Finnin Phil Lynott-vaikutteita voi välttyä hoksaamasta.

Pientä hienosäätöä ja tuotannollista variaatiota on kuitenkin tehty ja hyvin tuloksin. Piano on kuuluvammassa roolissa kappaleiden ylöspanossa ja hyvin sijoitetut puhallinhässäkät tuovat terhakkaa soul-tunnelmaa. The Hold Steadyn paahdossa on vastustamatonta hurmahenkeä ja kiiluvasilmäisyyttä, joka kiteytyy erinomaisesti singlenäkin julkaistuun Sequestered In Memphis -lauluun.

Tätä levyä kuunnellessa päähän tulee todella pimeä ja sairas ajatus: tekee mieli vetää tähtilippu salkoon.

Lisää luettavaa