Hundred Million Martians ei ole enää nuori yhtye, mutta jollain konstilla se saa kolmannelle albumilleenkin säilöttyä amatöörimäisen raikkaan vaikutelman. Vaikka viiden vuoden takainen Mars Bars -albumi olikin ehkä vain sattumalta punkpopbändi The Undertonesin singlebiisin kaima, niin kokoonpanojen rempseydessä on jotain yhteistä. Hundred Million Martiansin peräti kolmen kitaran kera veivaamassa rock- ja välillä myös punkpitoisessa voimapopissa on sopiva ripaus tervettä karheutta.
Amatöörihenkisyyden lisäksi Solid Rock Planet hämmästyttää lauluosuuksiensa poikamaisuudella. Yhtyeen jäsenten teinivuosista täytyy olla jo jonkin verran aikaa, mutta pää- ja taustalaulunsa ovat lähempänä Lollipopsia kuin Tom Waitsiä.
Vähän matkaa twistaavan avausraidan Atollin jälkeen tuleva It's All Yeah! kuvaa koko Solid Rock Planet -albumia. Martians aikoo rockata ilman huolen häivää ja jos homma vaatii, että "let's get crazy", niin siitä vaan. Genuine Plastic tanssittaa wah wah -kitarallaan ja diskobassollaan, mutta punkahtava Dumber! Louder! Faster! ei aivan täysin plattaan päde. Parantamisen varaa jää, sillä yhtye voisi olla paitsi tyhmempi myös vieläkin kovaäänisempi ja nopeampi.
HUNDRED MILLION MARTIANS: Solid Rock Planet
Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2004.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Arvio
HUNDRED MILLION MARTIANS
Solid Rock Planet
Plastic Passion
Solid Rock Planet
Plastic Passion