Richard Stanleyn kuullaan kertovan Ganes-dvd:llä ylivertaisen Roadrunner-rocksoundin salaisuuden. Scandia-kooste saa polttavasti pohtimaan, miksi helvetissä samanveroista vauhtia ja jyminää ei koskaan enää saatu aikaiseksi. Lähimmäksi päästään, ironista kyllä, Tukholmassa vuoden 1977 livetallenteella. Kitaristista se ei ollut kiinni, sillä Ile Kallio on tarpeen tullen hyvin ärhäkkä ja taitava kepittäjä eikä Janne Louhivuorikaan puhaltele palleihinsa. Albert-levyistä Jailbirdin näytteet ovat sangen säyseitä, mutta 10/80 tarjoaa koosteen pontevimman jatkumon.
Omissa kappaleissa on piilevää iskupotentiaalia moitteettomien Shorai Shorain ja Bourbon Streetin ohessa. Biisinteossa ahkeroineet Jim Pembroke ja Harri Merilahti syyllistyvät ohimenevään pop-ailahteluun, mutta he vastaavat myös sellaisista helmistä kuin Shanandoah tai Moon Is Rising. Järvisen jälkeen soundia sakeutettiin Kassu Halosen ja Ola Kyllösen reippailla urkuvetäisyillä. Perimmäiseksi selitykseksi bändin light-linjaan jäänee Remun tarve laulaa enemmän puolentekoisia covereita ja kevyttä rockpoppia kuin kunnon murharytkettä, jossa kielelliset rajoitukset voi korvata silkalla röyhkeydellä.
Kahdeksalta levyltä on haarukoitunut mukaan monipuolinen periodikuva, mutta ytimekkäin aines olisi voinut mahtua yhdellekin kiekolle.
