ICE-T: 7th Deadly Sin

Arvio julkaistu Soundissa 11/1999.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
Kammottavan Pelimiehet-sarjan ja pahasti laskusuunnassa olleen rock-projekti Body Countin jälkeen vanha kytäntappaja Ice-T on palannut omissa nimissään tuotettuun ehtaan rappiin.

Arvio

ICE-T
7th Deadly Sin
Coroner

Kammottavan Pelimiehet-sarjan ja pahasti laskusuunnassa olleen rock-projekti Body Countin jälkeen vanha kytäntappaja Ice-T on palannut omissa nimissään tuotettuun ehtaan rappiin. Jo oli aikakin, sillä näiltä kulmilta tiirailtuna Jenkkilän korkean profiilin rap-scene on viime aikoina vastannut lähinnä Will Smithin kaltaisia monilahjattomuuksia ja Ol´ Dirty Bastardissa henkilöityviä öykkäreitä.
7th Deadly Sin on nimensä mukaisesti löperösti seitsemää kuolemansyntiä käsittelevä teemalevy, vaikka sanasto on kovasti muustakin gangstarapista tuttua huttua. Kaverit kuolevat ympäriltä, aseet puhuvat ja hutsujen tehtäväksi jää itsensä kaupittelu. Sanoma ja samalla levyn yleisilme on synkkä, mutta onneksi Ice-T tovereineen jättävät pahimmat romantisoinnit tyhmemmilleen.
Biiseistä kuuntelua eniten kestävät ovat niitä, joissa on edes vähän perinteisestä hiphop-muotista poikkeavia elementtejä: En Vogue -samplella hunajaisesti kuorrutettu Valuable Game ja "Icen Ho´n" kanssa duetoitu Always Wanted To Be A Ho. Koko 7th Deadly Sinin kuuntelu yhdellä istumisella on tosin tehty työksi. Ennen kuin 74 minuuttia on täynnä, on sitkeimmällekin kulman kundille tai kimulille ehtinyt ilmaantua kiinnostavampaa puuhaa.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa