Nämä kolme levyä ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta kaikki ovat erittäin suositeltavia alt. country -genrestä pitäville.
Caitlin Cary, edesmenneen Whiskeytownin viulisti-laulaja on tehnyt kiintoisan soololevyn, jolla hän duetoi Thad Cockrellin kanssa tyylikkäästi parhaiden alakuloisten country-perinteiden mukaisesti. Begoniasin yleistunnelma on melankolinen ja Pete Finneyn stilikka vinkuu haikeasti, mutta levy ei silti kuulosta country-museon kokoelmista repäistyltä arkistonäytteeltä. Something Less Than Something More ja Please Break My Heart edustavat vahvimmin ajatonta sydämenriivintäosastoa, mutta oleellista on, että kaksikon biisimateriaali on vahvaa. Rokkaava Second Option muistuttaa Whiskeytownia ja Cockrell tuo sillä aika lailla mieleen bändin päälaulajan Ryan Adamsin.
Maineikkaan X-punkbändin entinen laulaja John Doe tarjoaa levyllään räväkämpää menoa, muun muassa Heartless ja Mama Don´t potkivat vastaanpanemattomasti eteenpäin ajattoman rock´n´rollin hengessä. Rokkaamisen ohella mies taitaa myös hienosti muunlaisten roots-pohjaisten biisien teon. Rauhallinen, koskettava folk-balladi Twin Brother saa laulutukea Grant Lee Phillipsiltä, Hwy. 5 kulkee sliden siivittämänä kuin juna ja Worried Brow on vakuuttavaa bluesia. Levyllä vilisee vieraita Dave Alvinista Kristin Hershiiin ja se on tuotettu särmikkään tiiviiksi paketiksi, jonka laittaa mielellään pikaisesti uusintapyöritykseen.
Robbie Fulks tuntuu taitavan countryn tyylisuuntien kirjon lähes koko laajuudessaan. Leave It To A Loser on haikea, jousitettu balladi, joka suorastaan huutaa coverointia isolta artistijoukolta. Soundeiltaan nykypäivää lähempänä oleva Coldwater, Tennessee kuuluu sarjaan vanhojen, ankeiden aikojen muistelut ja myös siinä on standardin aineksia. All You Can Cheat nostaa stetsonia Hank Williamsin perinteelle ja stilikan värittämä Each Night I Try on ajatonta ja tarttuvaa countrya. Huumorintajuaan Fulks esittelee muutamilla hilpeillä paloilla, joista I´m Gonna Take You Home (And Make You Love Me) -biisissä jurrinen mies yrittää iskeä omaa vaimoaan baarissa.
JOHN DOE: Forever Hasn´t Happened Yet
Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2005.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.
Arvio
JOHN DOE
Forever Hasn´t Happened Yet
Yep Roc
Forever Hasn´t Happened Yet
Yep Roc