JOOSE KESKITALO JA KOLMAS MAAILMANPALO: Vyötä kupeesi ja tule!

JOOSE KESKITALO JA KOLMAS MAAILMANPALO
Vyötä kupeesi ja tule!
Helmi Levyt

Vanhan kliseen mukaan merkittävän artistin tunnistaa siitä, että hän herättää mielipiteitä äärilaidasta toiseen. Joose Keskitaloon jos kehen voidaan tätä kansanviisautta soveltaa. Sekä soolona että Kolmas Maailmanpalo -yhtyeen kanssa levytetty tuotanto on kautta linjan romuluista kerrontaa isoista asioista huomiotaherättävin sanakääntein. Soitto ei sanan perinteisessä merkityksessä juuri svengaa, eikä Keskitalo itsekään ole mikään kultakurkku. Koskettavimmillaan artistin läsnäolo ja kappaleiden hyytävyys on kuitenkin vaikuttavinta, mitä on vuosiin suomalaisessa indie-kentässä koettu.

Suhteettomiin odotuksiin ja aiempaan tuotantoon nähden viimeiseksi tällä kokoonpanolla nikkaroiduksi albumiksi Vyötä kupeesi ja tule! on tulkittava pettymykseksi, vaikka ei se missään nimessä joutava julkaisu ole. Levyn moittiminen hengettömäksi olisi monessakin mielessä rienausta, mutta Kolmannen Maailmanpalon hajottaminen käy järkeen. Tämä tie on Keskitalolta jo loppuun tallattu. Perspektiiviä on pakko vaihtaa. Tasoa ylöspäin hilaavia huippuhetkiä on aiemmassa tuotannossa niin paljon, että muotoseikkojen täyttäminen tuntuu enemmänkin velvollisuudentunnolta kuin pakottavalta tarpeelta. Tällä kertaa ei enää kropan lamauttavia säväreitä saada.

 Levynteko ei ole kilpailua siitä, kuka on inhorealistisin tai shokeeraavin, mutta nyt tuntuu, että sanankäyttö jää vaisuksi ja toistaa itseään. Kappalemateriaalistakaan ei ole pelastajaksi. Levylle on jäänyt aivan liian monta turhaa hahmotelmaa. Piristystä tuovat Pelastusarmeija-soundin tavoittavat torvisovitukset. Kärpäset pääsee lähimmäksi perinteisen hittibiisin määritelmää, nimikappale puolestaan rokkaa karusti kuin Risto-yhtye vimmaisimmillaan.

Joose Keskitalo & Kolmas Maailmanpalo julkaisee vielä kimppasinglen Mirel Wagnerin kanssa. Kas siinäpä yhteistyökuvio, jonka soisi jatkuvan myös yhteisissä sessioissa!