Harvat tuntevat Josh T. Pearsonia.
Teksasilainen laulaja-kitaristi-lauluntekijä saavutti kulttimaineen kymmenen vuotta sitten Lift To Experience -trionsa ainokaisella albumilla The Texas-Jerusalem Crossroads. My Bloody Valentine -tyyppistä feedbackia tuomiopäiväkristillisiin teksteihin sekoittaneen yhtyeen kovin fani oli heidät pari kertaa ohjelmaansa kutsunut John Peel -vainaa.
Maineen kasvaessa Pearson kuitenkin lopetti bändin ja teki vuosikausia hanttihommia. Muutettuaan 2009 Berliiniin ja sieltä Pariisiin länkkäristä karanneen näköinen mies on taas alkanut esiintyä sekalaisilla kokoonpanoilla.
Tämä Berliinissä kahtena yönä levytetty, ääri-intiimi balladipaketti on Pearsonin ensimmäinen sooloalbumi. Kristillinen tematiikka on paljolti väistynyt epätoivoa, katkeruutta, syyllisyyttä ja jonkin sortin anteeksiantoakin tihkuvan ihmissuhdetilityksen tieltä. Nimestä huolimatta tyyli on täysin indiefolkia, ei perinteistä countrya. Paikoin karhean viulun säestämä akustinen kitara soi herkän kauniisti. Samoin pitkät, verkkaisesti rönsyilevät laulut, vaikka Josh välillä laulaa pehmeällä äänellään kuin hampaiden välistä, raivoa pidätellen.
Vankka persoona ja valtava tunnelataus pitävät mielenkiinnon yllä, mutta laulut ovat niin samanlaisia, että levy tuntuu yhdeltä pitkältä purkaukselta.
