Kalmah on tullut tutuksi asiansa osaavana ryhmänä, joka on kuitenkin hieman kangistunut deathin kaavoihin. Bändi on kehittänyt ilmavista ja melodisista riffeistä lähes tavaramerkkisen tunnuspiirteen itselleen. Vaikka se ei ole kovin omaperäistä, Kalmah pystyy pureutumaan melodioillaan syvälle nahan alle.
Kalmahin levyn nimi on varsin kuvaava, sillä tänä päivänä ryhmässä on kokonaan uutta lennokkuutta ja yhtye kuulostaa harvinaisen vapautuneelta. The Black Waltz ei ole yltiöpäisen synkkä, jos kohta ei mikään hilpeyden perikuvakaan, sillä bändin biisit toimivat useammalla tasolla. Päällimmäisenä kappaleista tunnistaa kunnon tappomeiningin, mutta koristeelliset melodiat runsaalla kädellä viljeltyinä syventävät bändin antia myös virtuositeetin puolelle. Toki Kalmah tunnustaa tarkkaan väriä, mutta yhtyeen sovituksissa on piirteitä, jotka tekevät pesäeroa muihin heimoveljiin – ja juuri sovituksista kumpuaa se bändin tarjoilema kappaleiden monitahoinen tasoajattelu.
The Black Waltz tarjoilee pureksittavaa useammaksikin kerraksi. Nyansseista ja dynamiikasta huolimatta voi hyvällä syyllä todeta, että voima on kanssamme.
