THE LATEBIRDS: Fortune Cookies

Arvio julkaistu Soundissa 08/2003.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.
Ehdin jo pelätä, jäisikö Fortune Cookies vain harvojen herkuksi. Sain kopion tästä erinomaisesta albumista jo toissavuoden lopulla ja se on siitä lähtien soinut säännöllisesti ja vahvistanut paikkaansa ensiluokkaisena levynä.

Arvio

THE LATEBIRDS
Fortune Cookies
Grandpop

Ehdin jo pelätä, jäisikö Fortune Cookies vain harvojen herkuksi. Sain kopion tästä erinomaisesta albumista jo toissavuoden lopulla ja se on siitä lähtien soinut säännöllisesti ja vahvistanut paikkaansa ensiluokkaisena levynä.

Latebirdsin laulaja-biisintekijä-kitaristi Markus Nordenstreng ei ole nimenä tuttu jokaisessa kodissa, mutta hänet pitäisi tuntea kaikissa niissä kodeissa, joissa singer-songwriter -kamaa kulutetaan. Paljon USA:ssa majaillut mies on imenyt vaikutteensa muun muassa maan alt.country -artisteilta ja sisäistänyt ne niin hyvin, että häntä ei suomalaiseksi lauluntekijäksi uskoisi. Fortune Cookies ei siis ole Nummela, mutta omalla sarallaan aivan yhtä iso juttu.

Levyn biisit ovat kukin omalla tavallaan kimaltavia helmiä, pohdiskelevasta You Don´t Know The Real Mestä räimehenkiseen Don´t Pass My Time Aroundiin. Indian Summer liippaa aiheeltaan suomalaisuutta, sillä mikäpä muu mielemme vetäisi yhtä haikeaksi kuin loppuva kesä. Hieno, hitiltä tuoksuva biisi on ajatonta kaihopoppia parhaimmillaan, vaikka onkin juuri nyt erityisen ajankohtainen.

Kehut pitää ulottaa myös Latebirdsiin, joka on saanut hienot biisit hehkeimmilleen. Monissa savotoissa kapuloinut Janne Haavisto ja basisti Mikko Mäkelä muodostavat tyylitajuisen rytmiryhmän ja Miikka Paatelainen koristaa biisit upeilla kitara- ja slidesooloilla. Ja kaiken lisäksi tuottaja Lasse Kurki on siunannut molemmat levyt pop-sormensa parantavalla kosketuksella.

Latebird on myös hieno levy, joskin hieman toista maata. Nordenstreng kutsuu kiekkoa omaksi Comes A Timekseen ja ote onkin kautta linjan akustispainoitteinen ja herkän tunnelmallinen. Joko Markus ei osaa kirjoittaa huonoja biisejä, tai sitten hän on omien töidensä taidokas editoija, mutta nämäkin laulut ovat kautta linjan hienoja, helpoiten mieleen iskostuvasta Wash Me Cleanistä pitkään kunnianhimoiseen päätöspalaan She Makes Me asti. Latebirds on omaksunut intiimien biisien edellyttämän maltillisen otteen hienosti. Like A Filmissä käytetyt jouset tuovat upeaan balladiin lisädramatiikkaa ja äärimmäisen kaunista Latebird´s Lullabyta tuetaan maukkain taustalauluin.

Latebird on hieno, lämminhenkinen levy, joka sopii mainiosti pimenevien syysiltojen haikeuteen. Fortune Cookiesia taas voi kuunnella ja hämmästellä koska ja milloin tahansa.