Pullot auki! Kaikkien retkurokkareiden isä ja isoisä on pantu – eli nussittu – yksiin kansiin äijänkäppyrän täytettyä kuusikymmentä. Voi veljet, oli se ihmeellistä katsella 14-vuotiaana Motörheadin keikkaa pienessä kossuhiprakassa Hämeenlinnan Giants Of Rockissa, mistä taltioitiin myös Nö Sleep At All -livealbumi. Kyllä pikkupoika oli ihmeissään, kun isotissinen nainen esitteli rintojaan Motörheadin basisti-laulaja Lemmy Kilmisterille poikaystävänsä olkapäillä. Kun Lemmy huomasi neidon, niin seuraava biisi omistettiin tälle seuraavasti: ”Hey you girl over there, come after the gig backstage. I want you.” Neiti ei edes odottanut keikan päättymistä, vaan jätti poikaystävänsä saman tein.
Damage Case on retrospektiivi Lemmyn pitkän uran varrelta, jonka ensitahdit levytettiin Rockin’ Vickersin kitaristina tasan 40 vuotta sitten. Lemmyn tunnetuin yhtyehän on Motörhead, mutta tämän kokoelman 32 kappaletta on siunattu ainoastaan kahdeksalla virrellä kyseisen ryhmän katalogista. Siksi tätä kokoelmaa on niin riemukasta kuunnella – varsinkin pienessä huikassa. Don’t Do That, väittää Young And Moody Band ykköslevyllä. Paskaa laulavat.
Damage Case on kattava kokonaisuus Lemmyn uran varrelta, jolle on saatu mahdutettua esiintymiset Rockin’ Vickersin, Sam Gopalin, Hawkwindin, The Damnedin, Grilschoolin ja tietysti Motörheadin riveissä, sekä yhteistyö Wendy O. Williamsin, The Upsettersin, Slim Jim Phantomin ja Probotin kanssa. Arkistoja olisi voitu avata laveamminkin, sillä muitakin kuin suomalaisia olisi varmasti riemastuttanut kuulla Albert Järvinen Bandin Countdown Lemmyn tulkitsemana. Tätä kirjoittaessani kyseistä maxi-singleä myydään Huutonetissä 65 euron hintaan.
Kun Lemmy tulkitsee kakkos-cd:llä Ozzy Osbournen tunnetuksi tekemän Hellraiserin, Metallican Enter Sandmanin, Carl Perkinsin Matchboxin sekä sokerina pohjalla Iron Maidenin The Trooperin, tulee rahoille kuitenkin vastinetta ainakin jokaisen itseään arvostavan rokkarin seuraaviin kotibileisiin.