Walking To New Orleans
Mascot
Enemmänkin jazz-kitaristina tunnettu Benson on julkaissut tribuutin Chuck Berrylle ja Fats Dominolle. Huonomminkin esikuvansa voisi valita, mutta kun kummankin artistin kuolemasta on vain vähän aikaa, varmistin naksahtaa vääjäämättä.
Ei hätää: kyse ei ole rahastuksesta, haudanryöstöstä tai pakonomaisesta tarpeesta tehdä simppelin kuuloisista rock-paloista jazzmaisia ja korostaa siten niiden hienoutta. Benson on sisäistänyt hienosti kappaleiden hengen, ja etenkin Fats Domino -biiseissä on käytetty mukaansa tempaavia torvia, kuten asiaan kuuluu.
Vaikka joukossa on umpituttuja kappaleita, levyllä on hyvä tunnelma. Laulajana Benson tulkitsee biisit lämmöllä ja hänen väliin tuikkaamansa jazz-henkiset kitarasoolot istuvat biiseihin hienosti. Myös taustalaulajia on käytetty oivaltavasti. Kiitos onnistuneesta toteutuksesta kuulunee tuottaja Kevin Shirleylle.
Hieno ja odottamatonkin merkkiteos tribuuttilevyjen vaikeassa sarjassa.
