Levyarvio: ”Eiköhän täältä keikkasettiin muutama tuleva klassikko nosteta” – Cannibal Corpse on entistäkin kirskuvampi ja kaoottisempi

Cannibal Corpse
Violence Unimagined
Metal Blade

30 vuotta döödistä pitää mielen ja kehon virkeinä, tuumaa maailman myydyin death metal -yhtye Cannibal Corpse ja iskee levylautasille 15. pitkäsoittonsa. Violence Unimagined on paluuta yhtyeen alkuaikojen soundiin, toki nyanssit ovat hienovaraisia ja isossa kuvassa brutaali ja koukeroinen kuolometalli on aina ollut ja edelleen on bändin ainoa ilmaisumuoto. Jos 2000-luvun vaihteessa kitaroihin lisättiin runsaastikin alavirettä ja 2010-luvun vaihteessa rytmeihin aavistus groovea ja modernia metallia, nyt palataan kirskuvampiin kitaravalleihin ja kaoottisempiin riffeihin.

Tuotannossa tuntuisi olevan myös hieman enemmän luomua ja vähemmän turboa. Rummut roiskuvat luonnollisen kuuloisina – thrashia ja punkia on hieman palautettu palettiin, ja samalla bändi kuulostaa erittäin energiseltä. Sovitukset tuntuvat jotenkin nopeammilta ja suoremmilta.

Kappalemateriaali on, kuten aina, loistavan tasalaatuista, ja eiköhän täältä keikkasettiin muutama tuleva klassikko nosteta. Näin ensikuulemilta tanakimmin tykittävät pistämättömästi nimetty ja julmasti riffittelevä Slowly Sawn sekä 6/8-valssirytmissä runnova videosingle Inhumane Harvest. Yhtään huonoa biisiä ei ole mukaan
kelpuutettu.