Levyarvio: Häpeilemättömän nostalginen Klasu soisi oikeudenmukaisen maailman radiossa

Klasu
Kaikki maailman reitit
Soit Se Silti

Klasu on yhtä kuin Koria Kitten Riot -yhtyeessä viime vuodet soittanut Lasse Toimi. Toimin ensimmäinen sooloalbumi Klasu (2015) asemoi artistin Ultramariinin leijailevamman indie rockin ja J. Karjalaisen rennomman juuripopin välimaastoon. Kaikki maailman reitit kallistuu selkeästi jälkimmäisen suuntaan. Teemu Vänskän tuotantojälki on yhtenäisempää kuin esikoislevyllä.

Kappalejärjestys on viimeisen päälle harkittu ”levypuoliskojen” välistä instrumentaali Interludia myöten. Vain 90-luvun Bonus CD -sarjan poprock-osasta napatulta kuulostava geneerinen amerikanrokki Keisarin vaatteita rikkoo pehmoisen kokonaisuuden. Toisaalta sekin tyylilaji sopii Klasun häpeilemättömän nostalgiseen linjaan. Juoksemme pois vinkkaa hillitysti silmää Bruce Springsteenille ja Don Henleylle. Omaksi suosikkibiisikseni nousee nimibiisin ohella komeasti liitävä barokkipoppis Amsterdam.

Ihan kaikkiin yhteyksiin ja tilanteisiin ei Klasun haikea ja melodinen musa istu, mutta illansuun lempeässä auringonpaisteessa se on varsin hyvin paikallaan. Oikeudenmukaisemmassa maailmassa – ehkä jo ensi kesänä – Klasu soi kesämökkiradioissa vähintään yhtä tiuhaan kuin Juha Tapio tai Pekka Ruuska.