Levyarvio: Poppari kaivautui amerikkalaiseen traditioon ja romantiikkaan – Taylor Swiftille jälleen onnistuminen

Taylor Swift
Evermore
Republic

Popmusiikin perinteisen albumisyklin murtuminen maustettuna kulkutautiajalla voi aiheuttaa tällaistakin: eräs maailman suurimmista tähdistä julkaisee 16 kuukauden sijaan kolme pitkänpuoleista albumia.

Toki näistä Taylor Swiftin viimeisimmistä se ensimmäinen, Lover, tuntuu jo aivan eri maailmanajalta. Sen jälkeen Swiftin taiteilijuutta on kohdannut poikkeuksellinen murros. Lahjakas, sympaattinen poppari lyöttäytyi yhteistyöhön amerikkalaisen metsuritakkimöhistelyn keskeisten nimien, ennen muuta The Nationalin Aaron Dessnerin, kanssa.

Kesällä ilmestynyt Folklore esitteli ”Teukan” ihastuneelle musiikkimaailmalle amerikkalaiseen traditioon ja romantiikkaan kaivautuvana laulaja-lauluntekijänä. Roolinvaihto oli itsessään yllättävä, mutta vielä yllättävämpää oli, ettei sen uskottavuutta tarvinnut lainkaan epäillä. Pikemminkin levyn ensikuuntelusta asti tuntui selvältä, että juuri jotakin tällaista kohtihan Swift oli aina hakeutunutkin.

Jää vaikutelma artistista, joka on kulkenut vasta löytämässään metsässä jo sen aikaa, että tuntee polut, mutta jaksaa edelleen innostua uusien löytämisestä.

Seuraavasta yllätysalbumistaan, vain noin viiden kuukauden kuluttua ilmestyneestä Evermoresta, Swift onkin puhunut kuvaavin sanankääntein. On kuin hän olisi löytänyt kotiin. Lauluja vain tuli ja tuli. Lähes myyttiselle tasolle kohoavat löydetyn ja kadotetun rakkauden tarinat vetivät vastustamattomasti puoleensa.

Sen kuulee. Evermore on edeltäjäänsäkin parempi levy. Jää vaikutelma artistista, joka on kulkenut vasta löytämässään metsässä jo sen aikaa, että tuntee polut, mutta jaksaa edelleen innostua uusien löytämisestä. Dessner ja levyn muut apuvoimat rakentavat entistä varmaotteisempaa modernia folkpop-maisemaa vahvojen laulujen taustalle.

Swiftistä on sitä paitsi kuoriutunut loistava sanoittaja. Champagne Problems on kuin laadukasta amerikkalaista novellistiikkaa, Haim-yhtyeen tukema No Body, No Crime kuin laatujännärisarjan synopsis. Tällaiset kappaleet voi huoletta liittää suureen amerikkalaiseen laulukirjaan Springsteen-helmien rinnalle.

Toivottavasti Taylor Swift kulkee nyt aloittamaansa tietä vielä pitkän ja antoisan matkan.