Levyarvio: Pub rockin kummisedän parhaat prässättiin vinyylille – Mickey Jupp viihtyy piilossa parrasvaloista

Arvio julkaistu Soundissa 9/2020.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.

Arvio

Mickey Jupp
One Of A Kind – The Favourites Collection
Hiljaiset levyt

Vaikka kyseessä on eräänlainen best of, ei näitä biisejä tunne kuin pieni joukko hardcorefaneja ympäri maailmaa. Juppia yritettiin lanseerata isomman joukon suosikiksi jo 1970-luvulla, mutta tähteyteen kielteisesti suhtautunut, pub rockin kummisedäksikin nimetty mies vetäytyi omiin oloihinsa tekemään levyjä.

Tämä levy on kooste Juppin tekemistä neljästätoista, yli 200 originaalia sisältävästä cd:stä, joita hän on kymmenen vuoden ajan tehnyt ja myynyt netissä uskolliselle kuulijakunnalleen. Tyylilaji liikkuu ajattoman 1950–1960-lukujen r&b:n ja rock and rollin parissa ja vertaus ”Englannin Chuck Berry” ei ole kovin kaukaa haettu.

Laulut ovat erittäin tarttuvia ja ne on pieteetillä toteutettu: I Ain’t Broke No Law, I Wish, So Many Rides ja monet muut napakat biisit olisivat voineet olla isoja hittejä toisissa olosuhteissa. Erityishuomio kiinnittyy svengaavaan laulukuoroon, joka on itse asiassa Jupp monistettuna. Jos The Jordanaires varasti aikanaan show’n jopa Kuningas Elvikseltä, Jupp tekee saman itseltään.

Jos kuuntelet vanhakantaista, ajatonta r&b:tä ja soitat vinyylejä, tämä levy löytää mieluusti paikan hyllystäsi.

Lisää luettavaa