Levyarvio: Siirappia ja kipakkuutta oikeassa suhteessa – Paul Stanleyn soulbändin soundia kelpaa ihastella

Paul Stanley's Soul Station
Now And Then
Universal

Huh, nyt on yllätys sekä tyylissä että sen läpiviennissä erittäin kova. Kiss-miehen vuosia jatkunut soul-projekti on erittäin tyylikästä vanhan liiton kamaa. Meininki on pehmoinen ja silti kova, orkestraatioissa on oikeaoppista siirappia ja biiteissä kipakkuutta – Kissistä mukaan värvätty rumpali Eric Singer operoi passelilla tatsilla. Kokonaisuutena Now And Then on hämmästyttävän hienosti toteutettu.

Falsetissa viihtyvä Stanley käyttää ääntään Kiss-menoa huomattavasti hellemmin ja klaaraa homman todella hyvin. Taustalaulajat ovat mainiona tukena ja vasket, perkussiot sekä jouset annostelevat lisää korvakarkkia. Täyteläistä ja monipuolista ison bändin soundia kelpaa ihastella, ja se tukee hienosti musiikin henkeä.

Kaikkiaan albumin tunnelma on ihastuttavan lämmin ja positiivinen. Bändi onnistuu huolellisesta ylöspanosta huolimatta säilyttämään ilmaisussa sielukkuuden ja orgaanisen tunnelman esimerkillisesti. Soittajien yhteinen taival ja yhteistyö kuuluu ilmaisussa kepeytenä ja syvyytenä.

Albumin 14 raidasta 9 on covereita, mutta vähänkään kasuaalimpi kuuntelija ei välttämättä erota erinomaisen tyylikkäitä originaaleja lainakappaleista.