Levyarvio: Suuresta surusta versoi hieno levy – Kornin The Nothing -albumi lukeutuu bändin parhaisiin

Korn
The Nothing
Warner

Kolme ensimmäistä Korn-albumia aiheuttivat suurta innostusta 1990-luvun metalliköyhässä ilmastossa. Yhtyeen taiteellisesti laskusuhdanteista uraa on tullut seurattua, mutta kaaostilassa syntyneen Untitled-levyn (2007) nappiosumaa lukuun ottamatta riemastuminen on ollut vaikeaa.

Tähän nähden The Nothing on oikein positiivinen yllätys. Klassikoksi siitä ei ole, mutta laulaja Jonathan Davisin henkilökohtaisesta menetyksestä (Davisin vaimo Deven menehtyi viime vuonna) on kummunnut melkoisesti substanssia sekä lyriikkaan että sävellyksiin. Yllätyksiä levyllä ei juuri ole, mutta yhtyeelle leimallista matalavireistä säröjunttaa hyödynnetään nyt monipuolisesti ja oikein toimivasti. Oleellista levyn onnistumiselle on, että tavaramerkkisoundi on nyt kappaleiden palveluksessa, ei ilmaisun perusteena. Groovekin on paremmin hallussa kuin aikoihin.

25 vuotta sitten debyyttinsä julkaissut nu-metal-bändi pystyy operoimaan vanhoilla tempuillaan hämmästyttävän tehokkaasti. Hyvä syke, napakasti tempaavat riffit, tarttuvat melodiat ja kiitettävä monipuolisuus rakentavat huolitellusta The Nothingista yllättäen bändin parhaimmistoon lukeutuvan albumin.