”This is what you get, this is what you did.”
Näin piinaavaksi This Is The Kit ei ole aiemmin äitynyt. Vaikka vaikutelma on ohimenevä, se osoittaa Off Off Onin olevan pintalämmöstään huolimatta edeltäjiään kompleksisempi, patoutunutkin äänite, jonka villaisa folk kätkee uumeniinsa laajan tunneskaalan. Yksiselitteisyydessäänkin musiikin rekisteri tavoittaa niin paniikin kuin lohdutuksenkin – unohtamatta kaikkea ääripäiden väliin jäävää.
Herkkätuntoisesti aseteltu albumi on parhaimmillaan emotionaalisissa häivähdyksissä ja niistä juontuvissa assosiaatioissa. Päälinjojen tasolle loitottaessa sen sointi kuitenkin tasaantuu oudon mattaisaksi. Niin avara kuin This Is The Kitin omaksuma, Rickie Lee Jonesin ja Nick Draken reunustama viitekehys onkin, syövät sovitusten krumeluurinen lyyrisyys ja sanarivien samanmukaisuus toisiaan. Levy valuu sormien läpi siitäkin huolimatta, että Katie Stablesin persoonallinen laulu ja lumoavasti rakennetut soitinnukset ovat jatkuvasti kiinni täydellisyyden syrjässä.
Tunnelmia Off Off On kyllä välittää. Mutta samalla se pikemminkin mittaa niitä kuin astuu niiden sisään. Juuri tästäkö Stables itseään This Is What You Didillä sättii? Jatkuvasta oman tekemisen tarkkailusta? Halusta peittää jokin osa itsestä virheettömän pinnan alle?
”And the problem stays same as before / Comes around again, pretty repetitive.”