Dub, tuo kaikki vastaan tulevat musiikin genret suihinsa syövä esteettinen raamisto, soveltuu yllättävän hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan ollakseen kotoisin kaukaiselta trooppiselta saarelta. Toisaalta, sopivathan kebab ja pizzakin, joten mitä minä höpötän?
Lightman esittää hillittyä dubia, jossa pääosaa soittaa melodika, mutta kosketus soittimeen on aivan eri kuin kaikkien Hohner-dubbailijoiden kotijumalalla Augustus Pablolla. Lightmanin käsissä soitin kulostaa haitarilta. Natural Notesin dub tuoksuu tummalle ja siirappiselle saaristolaisleivälle.
Jos Lightman asuisi samalla Buster Keatonin ratsutilalla kuin Markku Peltola, soisi Peltolan bändi lauantai-illan riennoissa, Tampo-yhtye nousuhumalan ollessa julkeimmillaan ja Lightman sunnuntaiaamun usvassa tai muuten vaan salongin rauhassa. Tämä levy on paljon siloitellumpi kuin Peltolan matkat maailmalla.
Mitään käänteentekevää Natural Notes ei tarjoa, mutta poikkeuksellisen tunnelmallisen ääniraidan tälle 2000-luvun maagisimmalle talvelle.
