MATTHEW SWEET: Time Capsule: The Best Of Matthew Sweet

Arvio julkaistu Soundissa 12/2000.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.
Kun artistin esikuviin kuuluvat The Beach Boys, The Beatles ja The Byrds, tuloksen sopii odottaa olevan keskivertoa liirumlaarumia kiintoisampaa. Kun mukaan sekoittaa vielä mausteeksi ripauksen Neil Youngia, ennuste vain paranee.

Arvio

MATTHEW SWEET
Time Capsule: The Best Of Matthew Sweet
Volcano

Kun artistin esikuviin kuuluvat The Beach Boys, The Beatles ja The Byrds, tuloksen sopii odottaa olevan keskivertoa liirumlaarumia kiintoisampaa. Kun mukaan sekoittaa vielä mausteeksi ripauksen Neil Youngia, ennuste vain paranee.
Matthew Sweet on operoinut edellä mainituilla eväillä onnistuneesti kokonaisen vuosikymmenen ajan. Kokoelman aloittava Divine Intervention on hyvä esimerkki miehen hybridistä: biisi etenee Young-maisella kitarariffittelyllä, mukaan astuvat upeat lauluharmoniat, beatlesmainen sanoitusviittaus ja loppuun heitetään vielä valefeidaus. I've Been Waiting omaa täydellisen laulumelodian, Byrds-kitarat ja napakan kitarasoolon.
Vastaavanlaisia jippoja löytyy jokaiselta Time Capsulen raidalta. Asteen raskaampia sävyjä on mukana olevilla Brendan O'Brienin tuottamilla raidoilla, mutta yleisesti ottaen tarjonta on ajatonta poppia yli rajojen. Parhaiden pop-kemistien lailla Sweetin onnistuu heittää keitoksiinsa sen verran omia mausteita, että resepti ei ole enää pelkkä toisinto.
Kuudelta Sweet -albumilta peräisin olevat raidat ovat saaneet seurakseen kaksi aiemmin julkaisematonta palaa. Ready kulkee vastustamattomasti glamrock-hengessä, So Far on "vain" mainio kitarapop-pala. Biisit kertovat osaltaan, ettei Matthew Sweet ole vielä sanonut viimeistä sanaansa. Jos et ole aiemmin tutustunut tähän pop-mestariin, nyt se käy kätevästi tämän aikakoneen muodossa. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa