MICHAEL KIWANUKA: Love & Hate

MICHAEL KIWANUKA
Love & Hate
Polydor

Pateettista. Mahtipontista. Sielukasta. Kiusallisen rehellistä. Rohkeata. Ajatonta. Kaunista. Brittiläinen soul-trubaduuri Michael Kiwanuka synnyttää uutuuslevyllään kiitettävän väkeviä tuntemuksia. Mikä parasta, kaikki edellä lueteltu nousee mieleen jo Love & Hate -levyn ensimmäisen raidan aikana. Liki kymmenminuuttinen Cold Little Heart on kaikessa elokuvallisuudessaan paitsi poikkeuksellisen korskea avausraita albumille myös mainio kiteytys rakkauden ja vihan laulujen perusmoodista. Kiwanuka ja tuottaja Danger Mouse ovat päättäneet pelata isolla. Nyt ei näperrellä. Nyt vedetään kunnon maalitelalla. Miksi? Miksi ei.

Michael Kiwanukan lauluissa kuuluu suorastaan liikuttavan lapsenomainen usko musiikin mahdollisuuksiin. Tämä kaikesta läpitunkeva emotionaalinen suoruus ja idealistinen vilpittömyys nostaa hänen vereslihaisen visionsa aivan eri tasolle kuin keskimääräiset taidolla ja tyylillä tehdyt epookkisoul-mukaelmat. Kiwanuka on moneen kilpailijaan verrattuna autenttinen, koska hän on omaksunut Gaye-Withers-Mayfield-akselin pyhiltä miehiltä muodon sijaan spirituaalisen mission. Musiikin tehtävä on eheyttää ja parantaa ihmistä, jatkaa elämää, olla seksikästä ja kertoa samalla totuus. Se on soulia.

Nyt ei näperrellä. Nyt vedetään kunnon maalitelalla.

Soulia on myös se, ettei eletä musiikillisessa umpiossa. Soulia on olla todellisuudessa kiinni eskapististen tyylileikkien leikkimisen sijaan. Tässä mielessä Michael Kiwanukan voi nähdä ja kuulla yhden keskeisen rytmidynastian eli Isley-perheen tradition jatkajana. Kyseisellä mahtiklaanilla oli jo 1960-70-luvun taitteessa antennit kiitettävän ylhäällä rockin suuntaan ja siksipä Isley-veljeksille oli luontevaa kehrätä soul-klassikoita paitsi gospel- myös Neil Young- ja James Taylor -vaikutteista.

Rock-elementtien, iholle hiipivän laulaja-lauluntekijämäisyyden ja mustemman rytmiestetiikan yhteen nitojana Michael Kiwanuka on ässä. Aika näyttää, miten pitkälle Kiwanukan soturikeihäs kaartaa. Nyt jalosti soivien jousien ja enkelikuorojen, pörisevien happokitaroiden ja hip hop -todellisuudessa dipatun rytmiseoksen yhdistelmä tuntuu täydelliseltä.