Musungu näkee kirjoitettavan myös muodossa mzungu. Kyseessä on itäisen Afrikan eri kielissä yleisesti käytetty nimitys eurooppalaistaustaisille henkilöille ja Dar es Salaamissa kasvaessa sitä kuuli käytettävän paljon, varsinkin valkoista tukkaani hyvän onnen enteenä koskettelevien vanhusten toimesta.
Mikko Hentusen vetämä Musungus soittaa musiikkia, jossa bändisoitosta tulee vahvimmin mieleen Zimbabwe ja Etelä-Afrikka: pirteitä kolmen soinnun duuribiisejä, joissa kitarat pikkaavat herkeämättä arpeggiota. Laiva täynnä ihmisiä tuo pienen ripauksen mollia ja ehkä Irlantia.
Lyriikat ja laulajan ulosanti ovat jokseenkin puhdasta suomirockia ja käsittelevät arkipäiväisiä asioita roskaruoasta naapurikateuteen ja feissareihin. Laulajan yksioikoinen tapa lähestyä tekstejä uhkaa aina välillä puuduttaa, mutta toisaalta rajoittuneet mieslaulajathan ovat suomirockin ydinmehua, joten se sopii kuvioon.
Onnistuessaan homma toimii hienosti. Ihmisiä hyväntekeväisyyden eteen ahdistelevasta tytöstä kertova Sanna on esimerkiksi hauska biisi ja eniten länsiafrikkalaisen kuuloinen koko levyllä. Tai ehkä instrumentaaliosan slide-kitara vie ajatukset King Sunny Adéhen…
Tässä on mielestäni huima potentiaali, mutta biisimateriaali töksähtelee ja kaipaisin suurempaa melodista heittäytymistä.
HH