Liikenneraivo on tuttu juttu, mutta juppienkutumusaraivo on paljon harvinaisempi psykologinen ilmiö. Liikenneraivo on helppo kanavoida näyttämällä keskaria loittonevan bemarin perälle. Juppienkutumusaraivo on vaikeampi tapaus. Mitä voit tehdä, jos olet kahvilassa ja kaiuttimissa alkaa soida Gotan Project? Et mitään. Kihistä tuolissasi ja tuntea, miten raivo metastasoituu pieneksi kasvaimeksi kainaloosi. Ei kahvilan asiakkaille voi tuosta noin vain vilauttella sormea. Baristalle huutaminen nyt vasta onkin turhaa.
George Evelyn on tehnyt musiikkia Nightmares On Wax -nimellä vuodesta 1991 asti. Ensimmäistä julkaisua lukuunottamatta linja on ollut aika chillout-henkinen. Bongisavujen läpisyömä Smoker’s Delight (1995) oli aikoinaan todella makoisa yllätys ja toimii yhä. Tuskastuttuani rajusti tähän uuteen oli pakko ottaa ensituttavuus uuteen kuunteluun.
Jokainen albumi Smoker’sin jälkeen on oikeastaan ollut sama levy hiukan huonompana. Aivan kuin mies imeskelisi samaa levyä pari kolme vuotta ja sitten iskisi ulos entistä mauttomampana ja kalpeampana. Aika vaihtaa vedet.
