Jos muistan oikein, Killing Angels oli yksi vuoden 2003 suurimmista yllätyksistä. En ollut aiemmin kuullut Nineltä kappalettakaan, mutta ruotsalaisten liejuinen katurockin ja death metalin hybridi onnistui vakuuttamaan minut kertakuuntelulla. Jo silloin mietin, mitäköhän ne keksivät seuraavaksi.
Kuullessani It’s Your Funeralia en ole yllättynyt. Levy on niin selkeä jatko-osa edeltäjälleen, että Ninen voi sanoa olevan joko harvinaisen tinkimätön tai pelaavan vain tyylillisesti varman päälle. Mukaan ei tosin tällä kertaa mahdu yhtään niin erilaista kappaletta, että levyä tohtisi haukkua linjattomaksi. Tietyin lasein katsottuna se on jopa tasapaksu.
Tempoltaan It’s Your Funeral on rock-levyksi varsin hidas. Nine keskittyykin nyrkinpuimisen ja uhoamisen sijaan ikään kuin tasoittelemaan kuuntelijan korvakäytäviä katujyrällä. Se kääntyy lopulta voitoksi, sillä levyltä henkivällä groovella ja asenteella on lähes maaginen vetovoima. Johan Lindqvist tosin olisi voinut hakea ärjynnässään melodiaa useammin kuin vain parissa kohtaa.
Tai no, sittenhän tämä kuulostaisi taas Entombedilta.