Nokkeluuksia ja hävyttömyyksiä, silti masentavan monotoninen – Action Bronsonin uusin on parhaimmillaan äänitapettina

Action Bronson
Blue Chips 7000
Atlantic

Levynsä omakätisellä vuotamisellakin uhitellut hedonistiräpin suurherttua Action Bronson sai viimeinkin albuminsa ulos – vieläpä perinteisiä kanavia pitkin. Byrokratiamyllyssä kituuttanut Blue Chips 7000 on sanataitelijan Blue Chips -sarjan kolmas ja samalla myös viimeinen installaatio.

Kaikki tutut elementit ovat mukana: Bronson kertoilee hävyttömyyksiä huumeista, naisista ja ruoasta ja taustalla velloo tyylikkäistä retrosampleista rakennettu äänimaailma. Vanhan koulukunnan Bronson-kulinaristeille tämä varmasti riittääkin, mutta viralliseen Mr. Wonderful -debyyttiin (2015) mieltyneet joutuvat pettymään.

Vahvalla mixtape-meiningillä tehty Blue Chips 7000 on masentavan monotoninen kokonaisuus, joka taipuu mukavaksi äänitapetiksi, mutta turruttaa tarkemmalle kuuntelulle altistettuna. Suurin kipupiste piilee lyriikoissa: vaikka Bronsonin sanailut sisältävätkin muutamia nokkelia viittauksia populaarikulttuuriin, on suurin osa sanoituksista pelkkää tajunnanvirtaa, jonka kuohuista on turha etsiä minkäänlaisia kantavia teemoja. Lukuun ottamatta jo edellä mainittuja huumeita, naisia ja ruokaa.