Arvio: PK Keräsen ja Leija Lautamajan The Moontwins on rakkauden musiikkia – Night Times -debyytissä on vahvaa intohimoa, tarttuvuutta ja ilottelun henkeä

Arvio: Kun Machine Head -johtaja tekee kaiken yksin, jälki on hampaatonta – Unatøned kaipaa kannuksia omaavan bändikaverin kuratointia

Arvio: Elvenkingin vaikutekirjo on kuin seisova pöytä – Reader of the Runes – Luna ei ole huono kattaus, mutta bändi voisi olla nirsompi

Arvio: Kaunista ja viihdyttävää iskelmää rakkaudesta ja rakkaudettomuu­desta – Mariskan 10-levylle mahtuu myös pettymyksiä

Arvio: Maija Pokela ei hyppelehdi epämukavuusalueella – Lohdun sanoja silittää kuulijaansa

Arvio: Tuomo & Markus ja Verneri Pohjola yhdistivät voimansa – Avarakatseisella Music for Roadilla soi matkustamisen vapaus

Arvio: Sävyjä löytyy kuin riikinkukon pyrstöstä – Popkameleontti Lady Gagan Mayhem on liiankin monipuolinen

Arvio: Origolla Jenni Vartiaisen lumoava laulu hukkuu kolkon säksätyksen sekaan

Arvio: Kyllä meilläkin osataan – Roketsin action rockissa ei ole mitään turhaa, mutta mitään ei myöskään puutu

Arvio: Tätä on ensi­luokkainen sinisilmäsoul vuosimal­lia 2025 – Bon Iverin Sable, Fable on albumikokonaisuus sanan klas­sisessa merkityksessä

Arvio: Epica on yhdeksännellä albumillaan jo liiankin Epica – Jättimäinen Aspiral soi hyvinkin tutuilla aineksilla

Arvio: Yann Tiersenin tupla-albumi tuntuu alkuun surulliselta ja vihaiselta järkäleeltä, mutta hiljalleen valo alkaa kajastua läpi