POWDER MONKEYS: Lost City Blues

Mitään eilisen teeren punk rockareita ei Powder Monkeysin aussitrio ole, vaikka kolmas studioalbumi Lost City Blues taitaa olla ensimmäinen vanhalla mantereella huomiota kunnolla herättänyt kiekko. Syitä ei äkilliseen arvonnousuun tarvitse ihmeemmin pohtia, sillä siirtyminen luottopuulaaki White Jazzille takaa ainakin näkyvyyttä.
Skandinavian kovimpien rock-hörhöjen (Turpentines, Gluecifer, Hellacopters) pesäpaikka on tehnyt varman sijoituksen, sillä Powder Monkeys edustaa vissisti juuri sitä kovasti intoiltua action punk rockia. Autenttisuuden kanssa tosin voi tehdä tiukkaa. Ei toki ole syytä epäillä, etteivätkö John, Tim ja T.J. olisi vilpittömästi touhuamassa mielimusiikkinsa parissa, mutta tässä punkin kehityskulun vaiheessa kolmen veteraanin kuskaaminen Ruotsiin Fred Estbyn tuottamaksi on kyllä vähän liikaa varman päälle pelailua.
Powder Monkeysin kaltaisen vanhan kehäketun muovaaminen menestyneeseen kaavaan latistaa sinänsä hyviä biisejä aivan tarpeettomasti. Jo pari vuotta sitten Hellacopters-splitillä julkaistu Get The Girl Straight, Beast With Two Backs ja Lady Muck erottuvat sentään harmittavasti tasapäistetystä soundipolitiikasta edukseen.
Toivottavasti seuraavalle Monkeys-julkaisulle saadaan enemmän garagempaa värinää, etteivät äijät päädy lopulta veivaamaan sitä kadotetun kaupungin bluesia.