THE RAVENOUS: Assembled In Blasphemy

Arvio julkaistu Soundissa 11/2000.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Kokoonpanoa vilkuilemalla luulisi tiedossa olevan jotain herkullista. Chris Reifert nautti kulttisuosiota Autopsynsa, Killjoy Necrophagiansa ja Dan Lilker vähän isompaakin mainetta Anthraxin, S.O.D.:n, Nuclear Assaultin ja Brutal Truthin kanssa. Äkäisen primitiivistä deathiä toivoisi.

Arvio

THE RAVENOUS
Assembled In Blasphemy
Hammerheart

Kokoonpanoa vilkuilemalla luulisi tiedossa olevan jotain herkullista. Chris Reifert nautti kulttisuosiota Autopsynsa, Killjoy Necrophagiansa ja Dan Lilker vähän isompaakin mainetta Anthraxin, S.O.D.:n, Nuclear Assaultin ja Brutal Truthin kanssa. Äkäisen primitiivistä deathiä toivoisi.
Osittain toive toteutuukin, mutta muut nimittäjät kääntävät Assemled In Blasphemyä kohti sitä ei-toivotumpaa vaihtoehtoa. Kauhuleffafriikkiejä kun ovat, samplejä on mätkitty mukaan runsaasti. The Ravenousin musiikki on tyypillistä amerikkalaista kauhudeathiä. Yksinkertaista mörköilyä, johon lisätään härnääviä ja iljettäviä sanoituksia. Paitsi että Ravenousin sanoituksetkin ovat kuin ruudusta nähdyn kertausta. Aivan kuin Killjoy toistaisi lakonisesti parhaillaan katsomansa gorepätkän tapahtumia. Iljettävyys muuttuu lapsellisuudeksi. Autopsy hoiti aikanaan hommansa järjettömän paljon tehokkaammin. Varoituksen sana lienee kuitenkin paikallaan: mikäli Ravenousin hemmot ilmoittavat aikovansa syödä sinut, kannattaa ottaa tosissaan ja juosta. 

Lisää luettavaa