SCORPIONS: Unbreakable

Kun artisti on onnistunut herättämään hyvinkin voimakkaita tunteita halki koko pallon esimerkiksi vihellellessään muutoksen tuulista, on sen täytynyt tehdä jotakin oikein. Scorpionsin siirappisista nyyhkyballadeista, Klaus Meinen nenä-äänestä sekä pseudorockaavasta kuturockista voisi kaltaiseni kyynikko keksiä vaikka mitä nasevaa sanottavaa, mutta jätetään viisastelu suosiolla muille.

Unbreakablesta on sanottu albumin olevan rokkaavinta Scorpionsia vuosikausiin, mikä saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Pianolla säestetty Maybe I Maybe You on levyllä ainoa puhtaasti balladiksi laskettava esitys, ja sekin onnistuu välttämään pateettisen siirappisuuden karikot pitämällä mahtipontisuuden kurissa. Love 'Em Or Leave 'Em on puolestaan hyvillä melodioilla ja riffeillä ryyditetty pirteä menopala, jossa on aineksia hyväksi tunnelman kohottajaksi keikoilla.

Unbreakablen suurimmaksi ongelmaksi muodostuu, että nämä jutut on jo kuultu muodossa jos toisessa aiemminkin. Ammattitaidollaan Scorpions hilaa homman kunnialla kotiin, mutta usean muun meganimen tavoin Unbreakable tarjoaa vain hyvän syyn Scorpionsille lähteä tien päälle esittämään vanhoja hittejään. Eikä siinäkään ole mitään väärää.