Stonerista mallikkaasti suoraviivaisemman retrorokin pariin siirtyneen Spiritual Beggarsin viimeisimpiä levyjä on ollut ilo kuunnella. Nyt tankki alkaa kuitenkin tyhjentyä. Siinä missä Earth Blues (2013) ylitti kirkkaasti maaliviivan yltäen pistesijoille, Sunrise To Sundown nilkuttaa vaivoin maaliin.
Tyylillisesti jatketaan samaa linjaa edeltäjänsä kanssa. Black Sabbath ja Deep Purple huokuvat musiikista vahvasti. Osassa kappaleista löytyy jopa liikaakin yhtymäkohtia. Diamond Under Pressure voisi hyvin olla David Coverdalen aikaiselta Purple-levyltä. Samoin What Doesn’t Kill You, joka muistuttaa myös vanhaa Judas Priestiä. Albumi on äänitetty viikossa livesoittomeiningillä, kun bändin kaikki jäsenet, erityisesti Arch Enemyssäkin kitaroiva Michael Amott, ovat ehtineet yhdessä studioon. Levy myös kuulostaa siltä, ettei sen materiaalin hiomiseen ja jyvien akanoista erotteluun ole ollut aikaa, vaan sille on päätynyt myös vähemmän timanttisia sävellyksiä. Soitannollisestihan levyssä ei ole moitittavaa ja albumi kuulostaa kyllä orgaaniselta ja muuten elävältä.
Sunrise To Sundownia olisi kannattanut kypsytellä vielä hetken. Nyt korjattu sato on vielä raaka.