SYDÄN, SYDÄN: Auto

Oma soundi ja hyvät biisit ovat ne ominaisuudet, jotka eniten ovat hakusessa uusilla bändeillä, Suomessa tai muualla. En ole vielä täysin varma kuinka hyvin jälkimmäiset ovat Pyramidin tuoreimmalla kiinnityksellä hanskassa, mutta ensinmainittu Sydän, Sydämellä on jo debyyttialbumillaan.

Auto kulkee sillä tavoin nykien ja tummia (dis)harmonioita viljellen, metallisilla riffeillä junnaten ja hetkellisen haikeasti herkistellen, että sen pakokaasussa haiskahtaa karjalainen lauluperinne ja kansanmusiikki siinä kuin Nirvana ja Metallica. Sielun Veljien vaikutustakin olen erottavinani. Jos tuosta luulette, että tässä on taas yksi raskas runnoja, niin siinä erehdytte. Tiettyä metallisuutta musiikissa ilmenee, mutta soinnissa on paljon myös akustisuutta ja ovelasti kevyttä proge-koukeroa. Huumori tasottaa tekstien modernistista hajamielisyyttä.

Mikäli Tuomas Skopan (laulu ja kitara), Juho Minervan (kitara), Tomi Flycktin (basso) sekä Mikko Rekosen (rummut) live-ote on niin intensiivinen kuin saatepapereissa väitetään, kolmivuotias Sydän, Sydän saattaa hyvinkin olla suomirockin tulevaisuuden isompia nimiä. Ainakin se on ehdottomasti silmällä pidettävä tulokas.