WILD NOTHING: Nocturne

Arvio julkaistu Soundissa 8/2012.
Kirjoittanut: Heidi Välkkilä.

Wild Nothingin takana seisoo yksi mies, Jack Tatum. Ja hän on täällä näyttämässä meille kantansa siitä, millaista popmusiikin kuuluisi nykyään olla. Havaintovälineenä toimii hänen toinen pitkäsoittonsa Nocturne. Samalla se on kunnianosoitus menneiden aikojen popmusiikille, varsinkin 1980-luvun kitarapopille.

Arvio

WILD NOTHING
Nocturne
Captured Tracks

Wild Nothingin takana seisoo yksi mies, Jack Tatum. Ja hän on täällä näyttämässä meille kantansa siitä, millaista popmusiikin kuuluisi nykyään olla. Havaintovälineenä toimii hänen toinen pitkäsoittonsa Nocturne. Samalla se on kunnianosoitus menneiden aikojen popmusiikille, varsinkin 1980-luvun kitarapopille. Luvassa on levyllinen unelmapoppia käärittynä tuon ajan kesätunnelmiin. Kaikuisina helisevät kitarat ja kiemurteleva laulu ankkuroivat musiikin tähän päivään.

Nocturne jatkaa kaksi vuotta sitten ilmestyneen, suurta kuhinaa puolivahingossa nostattaneen Geminin askeleita. Siinä missä Gemini luotiin opiskelija-asuntolassa kaikessa hiljaisuudessa, on tässä tapauksessa levyntekoon käytetty enemmän aikaa ja resursseja. Mutta onnistuneen hillitysti, mikä myös kuuluu lopputuloksessa.

Levy on varsin tasainen ja yhtenäinen, eikä yksittäisiä kappaleita nouse erityisesti muiden yläpuolelle. Nocturne onkin helppo tuomita nopeasti tasapaksuksi. Näissä suloisen ilmavissa kappaleissa on kuitenkin jotain hyvin kestävää ja eskapistista.

Lisää luettavaa