ZYKLON: Aeon

ZYKLON
Aeon
Candlelight

Siinä missä Emperorin Prometheus oli Insahnin levy, voisi näin jälkiviisaasti todeta IX Equilibriumin olleen ainakin asenteellisesti Samothin ja Trymin. Zyklonin molemmat levyt ovat nimittäin huomattavasti lähempänä IX Equilibriumin tiukempaan nippuun ahdettua panostusta. Aeonilla tiivistetään entisestään, sillä ison osan biiseistä voi nyt ahdistaa suoraan death metal -genreen. Kaaosteoria ei ole yhtä hartaassa käytössä kuin aiemmin, mutta vähentyneet ovat myös kaaoksen seasta nousseet sävyt. Hidastellaan tai kaahataan, Aeon on aika normaalia ja yllätyksetöntä death-pohjaista metakkaa. Väläytyksen paikat ovat lähinnä muutamissa rivakoissa temponvaihdoissa ja kirpeissä sooloissa.

Uusi laulaja Secthdamon korskuu Glen Benton -tyylisesti, vaikka mustempaakin rääkäisyä mukaan naitetaan. Sanoituspuolella apuja on saatu Emperorissa sen alkuaikoina soittaneelta Faustilta, tai Doctor Faustilta, kuten hänet tässä on nimetty. Ero World Ov Wormsiin on siinä, että kun debyytti kuulosti yhdellä kertaa ahmaistavaksi jopa liian julmalta ja kylmältä, saattaa Aeonin biisejä soljua monta ohi ensimmäistäkään vilun värettä jättämättä. Aeonissa ei todellakaan ole mitään vikaa, mutta Samothilta ja Trymiltä on tottunut odottamaan enemmän.