Soundin Parasta juuri nyt on viikoittain päivittyvä Spotify-soittolista, jolta löytyvät vastikään julkaistuista biiseistä ilahduttavimmat, itkettävimmät ja ajatuksia herättävimmät.
Niin, otahan siis noheva positio, sillä mitä korkein aika viikon biisiparhauksien perkaamiseen on koittanut.
Ja onkin kuulkaas todettava, että paitsi laadullisesti, myös määrällisesti viikko 34 on ollut aivan poikkeuksellisen antoisaa aikaa. Tästä todistavat reilut parikymmentä venheeseemme kellistettyä vonkaletta muun muassa Carry Fire– ja Cocrete & Gold -albuminsa pian julkaisevilta Robert Plantilta (pääkuvassa) ja Foo Fightersilta, To The Bone -kokopitkänsä juuri rannalle saatelleelta Steven Wilsonilta, arvoitukselliselta M:ltä sekä Iron & Winelta.
Erityispoimintona mainittakoon myös pitkästä aikaa uuden studioalbumin vesille laskenut turkulainen lauluharmoniain hallitsijaorkesteri Daisy, joka äyskäröi aallokossa Ornament & Crime -rieskansa kipaleella Two Of Us.
Viikon vieraaksi houkuttelimme jo viime erässä kyytiimme kavunneen Jani Matti Juhanin, jonka Taivaankanteen jäätyneistä linnuista -albumi on ilmestymässä 8.9. Jani Matti sanailee yhdessä Janne Laurilan kanssa tulkitsemastaan Kaunein päällä maan -biisistään seuraavasti:
– Kaunein päällä maan pyöri pari vuotta pöytälaatikossa, kunnes albumin tuottaneen Tero Alangon visioiden avulla puhkesi kukkaansa ja löysi paikkansa. Rakenne on hiukan takaperoinen, sillä Pekka Laineen mykistävän hienon kitaraintron jälkeen lähdetään heti kertosäkeellä. Tai siis säkeistö on myös kertosäe. Vähän kuin The Beatlesin Hard Day’s Night ja Love Me Do. Janne Laurilan heleästi tulkitsemat väliosat nostavat sävellajia kahdesti, joten kitaran otelaudalla käy aikamoinen temmellys. Ne kuuluisat kolme sointua usein riittää, mutta tässä on varmuuden vuoksi 17. Jannea kuullaan tulevalla levyllä myös kahdella muulla biisillä. Ja biisin aihe? Se on rakkaus. Siitä tuntuu maailmassa olevan huutava pula.
Terveisiäkin satelee:
– Haluan toivottaa lukijoille mitä kauneinta syksyä.
– Lisäksi haluaisin lähettää terveiset kaikille Soundia lukeville festarijärjestäjille. Kävin katsomassa Turussa idoliani Liam Gallagheria ja erityisesti mieleen jäi täysin lahopäinen fanzone, eli etualalle aidattu erillinen alue kalliimman lipun lunastaneille. Ihan kammottava systeemi. Lavalla esiintyy työväenluokan sankari ja puolityhjä vip-alue on välissäsi. Se on silkkaa ahneutta, sikailua ja syrjii pienituloisia ihmisiä. Jos heittää tarpeeksi massia kehiin, niin pääseekö yksin superfanzonelle syömään mansikoita kermavaahdolla? Toivottavasti moinen kuvio ei tule vakioksi.
Soundi.fi: Parasta juuri nyt (viikko 34/2017)
Kaikki menneisyyden Parasta juuri nyt -listakatsaukset löydät täältä.