Käsittelyssä Danzigin herkkä kausi – Ville Leinonen julkaisee Samhain-coverlevyn

Jo vuosia livekeikoilla Glenn Danzigin eri yhtyeiden biisejä soittanut Ville Leinonen esittelee näkemyksiään seuraavaksi myös levytetyssä muodossa. Mieheltä ilmestyy lokakuun lopussa Death Black Dream -niminen vinyylialbumi, jolla kuullaan Samhain-covereita. Albumin julkaisukeikka soi Tampereen Vastavirta-klubilla 31.10.

Glenn Danzig perusti Samhainin vuonna 1983 poistuttuaan Misfitsin riveistä. Samhain julkaisi kaksi albumia ja yhden ep-levyn, kunnes bändistä muotoutui vuonna 1987 Danzig.

Soundi pääsi tutustumaan Death Black Dream -albumiin ennakkoon. Luvassa on Leinoselle tyypilliseen tapaan hyvin omalaatuisia ja erittäin intensiivisiä versioita, joiden muodostamaa tunnelmaa kuvaa parhaiten sana pelottava. Alkuperäiset kiivaat punkrykäisyt ovat muuntautuneet melkoisen painostaviksi versioiksi. Paikoin levy soi lähes kaoottisena, paikoin taas akustisen herkkänä. Yhdellä biisillä duetoi Islaja.

Ville Leinonen, kuinka kauan olet halunnut tehdä levyllisen Samhain-covereita? 

– Se oli halloween 2007, kun soitin danzigilaisia lauluja ensi kertaa yleisön edessä Jyväskylän legendaarisessa Bar 68:ssa. Tuntui, että ihmiset menivät pipareiksi. Tuon illan jälkeen ajatus biisien levyttämisestä alkoi kyteä. Täytyi kuitenkin elää ja kasvaa kaikki nämä vuodet ennen kuin koin olevani kypsä seisomaan tulkintojen takana.

Olet soittanut Samhainin ja Danzigin materiaalista koostuvia coverkeikkoja, mutta albumi koostuu vain Samhainista. Miksi niin? Onko jossain vaiheessa kenties tulossa myös Danzig-coverlevy?

– Vuonna 1989 yläasteella Villestä tuli fani ensikuulemalta Initium-kasetin intron aikana. Misfits alkoi tuolloin kuulostamaan purkkapopilta, ja Danzig-yhtye taasen liian tuotetulta mainstreamilta. Samhain oli se mun oma juttu alusta alkaen. Tutustukaa bändiin niin ymmärrätte.

– Danzig-coverlevy ei kuulosta kiinnostavalta idealta.

Mikä on vaikuttavin Danzigin Samhainissa laulama rivi? 

– ”Before you walk sensuously light to the light, open your eyes / No one is safe from their fate / Death… in its arms.” (Death… In It’s Arms)

Mikä Glenn Danzigissa sinuun vetoaa? 

– Lyyrikko Glenn oli herkimmillään kolmenkympinkriisinsä aikoihin, eli juurikin Samhainin luovana kautena 1984-87. Tuon ajan teksteissä sukupuoliasetelma ei vielä ollut niin yksioikoisen mustavalkoinen. Okei, poikkeuksena tietysti Human Pony Girl, mutta siitä ei puhuta.

Mikä on viimeisin hyvä Danzigin julkaisema levy? Onko sinulla mitään hyvää sanottavaa Danzigin nykymenosta?

Vituttaa se ylenpalttinen naureskelu ukkelin ehdottomuuksille

– Kyllä Deth Red Sabaoth (2010) palautti uskon. Mies on paikkansa omanlaisellaan huipulla ansainnut. Arvostan tylyä asennetta. Suoraan sanottuna vituttaa se ylenpalttinen naureskelu ukkelin ehdottomuuksille. Rock’n’rollin on tarkoitus olla uhoa ja kapinaa, eikä mitään hihittelyä.

– En silti aina ihan tajua mistä se kaikki angsti Danzigin (siis sen ihmisen siellä sisällä) olemuksessa kumpuaa. Rakkauden puutetta? Onko pimeällä puolella lopulta sittenkin vain pimeää ja kylmää?

Mitä luulet että Glenn sanoisi jos kuulisi albumisi? Oletko lähettämässä sitä hänelle?

– Aion lähettää levyn Eerie Vonille (Samhainin ja Danzigin alkuperäinen basisti). Hän on aktiivinen fanien kanssa netissä. Sen lähemmäs tuskin pääsen yläasteajan idoleitani. Enemmän minua kiinnostaa, mitä Samhainin hardcorefanit tästä levystä pitävät. Etenkin ikäiseni skeittipunkkarit jotka kenties näkivät 80-luvulla bändin livenä, ja ovat nyt tunnollisia perheellisiä aikuisia. Danzigin kommentti olisi varmaan jotain tyyliin ”what a fucked up shit”, ja sit sitä alkais pelottaa.

(Kuva: Ville Leinonen / Karkia Mistika)