Turun Ruissalossa järjestettävä Ruisrock, vanhin ja koko Euroopan toiseksi vanhin rockfestivaali Ruisrock viettää tulevana viikonloppuna 40-vuotisjuhliaan.
Kolmen tapahtumapäivän aikana festivaalin viidelle lavalle nousee yhteensä noin 60 esiintyjää, joista lähes puolet saapuvat maamme rajojen ulkopuolelta. Pääesiintyjiä ovat Ozzy Osbourne, Billy Talent, Slash, Belle & Sebastian, Midlake, The Sounds ja The Ark.
Pitkän linjan artisteista paikalla ovat muun muassa Canned Heat, The Specials, The Sonics, Vesa-Matti Loiri ja Popeda. Kotiteollisuus aikoo puolestaan purkittaa keikkansa syksyn dvd-julkaisua varten.
Soundi kysyi Ruis-artisteilta myös pari kysymystä juhlan kunniaksi:
Ruisrock täyttää tänä kesänä 40 vuotta. Mitä antaisit festivaalille lahjaksi?
Ville, Lapko: – Mulla on sellainen fiilis, että farkkushortsit olisivat ajaton ja oikein sopiva lahja jo kunnioitettavan iän saavuttaneelle festivaalille. Ainakin allekirjoittaneen Ruisrock-vierailujen aikana ilmat ovat olleet kuin morsian ja tarpeeksi lyhyet puntit herättävät kanssaihmisten mielenkiinnon, oli kantaja sitten mies tai nainen.
Sande, Amorphis: – Pronssinen Juhani Merimaa -patsas Pajulintu olalla toimisi! Mertsi on saanut Ruisiin sellaista imua, että pientä muusikkoa ihan hirvittää. Suomen paras festaritakahuone ja kaikki toimii lisäksi festarilla tarjottavat artistiruokalistat tulee etukäteen, että tietää pitääkö koukata Jari-Pekan kautta matkalla Turkuun.
Löytyykö takavuosilta mitään tyhjentävää Ruisrock-muistoa?
Ville, Lapko: – Takavuosina eräs nimeltä mainitsematon teknikkomme vapautui töiden jälkeen siihen pisteeseen asti, ettei huomannut nauttivansa päivällistä kokonaan ilman lautasta. Tarina ei kerro miten ruoka-annos oli pöytään asti johkaantunut, mutta oikeaoppisesti veitsellä ja haarukalla tämä sankari pisteli pöydänpinnalta koko kattauksen hyvällä ruokahalulla. Tämän jälkeen kyseinen ääniammattilainen ohjattiin bussinperälle keräämään voimia seuraaviin koitoksiin.
Sande, Amorphis: – Kerran lähdettiin kavereiden kanssa Ruissiin katsomaan Aerosmithiä ilman lippuja. Yritettiin mennä alueelle aidan yli ja ali ja myös uimalla, mutta aina järkkärit saivat meidät kiinni. Lopulta tympiintyneenä käveltiin kaverin kanssa pääportista suoraan sisään, eikä kukaan kysynyt lippuja, mahtimeininki! Valitettavasti myöhemmin heräsin viimeisenä asiakkaana nurmikolta virkavallan herättelemänä. Oli sitten kuitenkin jäänyt Aerosmith näkemättä!