”Se oli varmaan hulluin koesoitto, jonka koskaan tein” – Ex-Guns N’ Roses -rumpali muistelee, millaista oli hakea David Lee Rothin bändiin

Gregg Bissonette vei pestin lopulta Matt Sorumin sijaan.
30.5.2022 18:51

Juuri muistelmakirjan julkaissut entinen The Cult-, Guns N’ Roses- ja Velvet Revolver -rumpali Matt Sorum muisteli tuoreessa Modern Drummerin haastattelussa olleensa ehdolla David Lee Rothin soolobändiin, kun laulaja 1980-luvun puolivälissä lähti Van Halenista omille teilleen. Sorumin mukaan koesoittotilaisuus poikkesi täysin rumpalin odotuksista.

”Kirjaimellisesti ensimmäinen asia minkä näin astuttuani ovesta sisään, oli Gregg Bissonette ja Mark Craney. Mutta kukaan ei tiennyt, että koesoitto oli David Lee Rothin bändiin. Steve Vai oli kutsunut meidät. Ja me olimme, että ’Steve Vai? Siis se kaveri Frank Zappan bändistä?'” Sorum muistelee ja kuvailee tilaisuutta hyvin kliiniseksi.

”Me vain soitimme kaikkea oudoissa tahtilajeissa. Se oli kuin Zappan koulu. Hän vain käskytti meitä, tyyliin: ’Soita 7/4-tahtilajissa. Soita Genesiksen The Cinema Show’. ’Ai okei, onnistuu’. Sitten hän sanoi jotain tyyliin ’Soita 26/8-tahdissa’ ja minä kysyin hieman ylimielisesti, että miksi? Sitten näin Billy Sheehanin istumassa sohvalla ja innostuin. ’Voi luoja, haluaisin todella jammailla. Voimmeko jamitella?’ Mutta ei, minä soitin vain itsekseni.”

”Se oli varmaan hulluin koesoitto, jonka koskaan tein. En ollut koskaan ennen ollut sellaisessa tilaisuudessa, missä Steve Vai luettelee asioita ja juoksuttaa läpi sellaisen koulun… Siinä elämäntilanteessa ylpeilin sillä, että olin puhdasverinen rock ’n’ roll -tyyppi. Katsoin Bissonettea ja tiesin, että hänessä oli ne kaikki muut elementit. Hän on käynyt kouluja. Sama juttu Craneyn kanssa.”

Pesti menikin lopulta Bissonettelle, joka soitti Rothin kolmella ensimmäisellä sooloalbumilla. Sorum itse päätyi muutamaa vuotta myöhemmin The Cultin riveihin ja siitä edelleen Guns N’ Rosesiin, jonka suosio oli siinä vaiheessa noussut räjähdysmäisesti, joten asiat menivät Soruminkin puolesta ihan hyvin, vaikka pestiä Rothin bändistä ei irronnutkaan.

Lisää luettavaa