Vuonna 2007 ilmestyi suositun Guitar Hero -pelisarjan kolmas osa Legends Of Rock, joka sinetöi sarjan aseman yhtenä musiikkipelien kuninkaallisena ja teki siitä maailmanlaajuisen ilmiön. Yksi merkittävä asia, joka erotti pelin sarjan aiemmista osista ja auttoi suuresti nostamaan pelin suosiota, oli se, että sen markkinoinnissa käytettiin oikeita kitarasankareita, jotka olivat myös mukana itse pelissä pelattavina hahmoina. Pelissä olivat mukana Rage Against The Machinen Tom Morello sekä Guns N’ Rosesin Slash, joka antoi kasvonsa koko pelille.
Slash muisteli Classic Rockin pitkässä artikkelissa, miten hän oikein päätyi mukaan peliin ja millainen vaikutus pelillä oli nuoreen pelaajasukupolveen sekä hänen omaan suosioonsa. Kitaristi sanoo tutustuneensa sattumalta pelisarjaan jo ennen kuin häntä pyydettiin mukaan.
”Olin tapaamassa (kitaravalmistaja) Gibsonin edustajia ja perheeni oli mukana. Tiedät varmaan, millaisia pienet lapset ovat sellaisissa tapaamisissa, joten yritin keksiä heille jotain puuhaa. Heillä sattui olemaan Guitar Hero, joten tutkin sitä. Huomasin, että siinähän on mukana paljon hyvää musiikkia, joka ei soi jatkuvasti oikein missään”, Slash muistelee.
”Gibsonin tyypit huomasivat kiinnostukseni ja lähettivät minulle pelin kotiin. Minulla on talossani pieni toimisto televisiosetteineen, jonne sitten asensin pelin. Ja jäin totaalisen koukkuun! Vietin varmaan viikon siinä huoneessa, en ottanut puheluja vastaan ja jätin päivälliset väliin. Silloin pelasin keskivaikealla vaikeustasolla. Sitten aloitin expert-tason ja aloin käydä niitä samoja vitun biisejä läpi uudestaan ja uudestaan, mutta paljon nopeammin. Pääsin ehkä puoliväliin kun totesin, että hetkinen, tämähän on noloa. Pakkasin pelin ja nakkasin sen komeroon. Viikkoa myöhemmin Guitar Heron tyypit soittivat ja kysyivät, kiinnostaisiko minua olla yhteistyössä seuraavan pelin kanssa.”
Slash sanoo olevansa todella epävarma kaikenlaisten yhteistyökuvioiden kanssa eikä hän pidä itseään ”videopelityyppinä”, mutta koska totesi jääneensä peliin niin helposti itsekin koukkuun, suostui hän mukaan. Riski kannatti, sillä peli osoittautui menestykseksi – se tienasi Yhdysvalloissa ensimmäisen viikon myynneillä yli 100 miljoonaa dollaria ja puolen vuoden jälkeen sitä oli myyty jo yli 8 miljoonaa kopiota. Pelin kannessa komeileva Slash huomasi nopeasti, miten suuri vaikutus sillä oli.
”Eräällä tuottajaystävälläni oli kuusivuotias poika, jota en ollut koskaan ennen tavannut. Menin käymään heillä ja tämä poika sekosi täysin. ’Sinä olet se tyyppi Guitar Herosta!’ Hän ei voinut käsittää sitä. Hieman myöhemmin hän tuli luokseni ja kysyi, soitanko myös oikeaa kitaraa. Yleensä yritän olla kiinnittämättä tuollaiseen huomiota, mutta suurin muutos jokapäiväiseen elämääni oli se, että nyt alle 10-vuotiaat tiesivät minut”, Slash toteaa.
”Se peli avasi monen lapsen silmät ja korvat tälle musiikille, johon eivät olisi muuten tutustuneet – hienolle rock ’n’ roll -kamalle, joka on vain muutaman sukupolven päässä heistä. Se todellakin auttoi herättämään rockin uudelleen eroon nuorten parissa, ihan oikeasti. Muistan myös, miten paljon siitä puhuttiin, että ’Se on vain aivotonta pelaamista, se tappaa kitarateollisuuden’. Mutta tilastojen valossa jo lyhyen ajan sisällä yhä useampi alkoi soittaa oikeaa kitaraa juuri Guitar Heron ansiosta.”