System of a Down -yhtyeen laulajana sekä soolouraltaan tunnettu muusikko-aktivisti Serj Tankian osallistui Revolver-lehden juttusarjaan, jossa artisteja pyydetään nimeämään mitä erilaisempia asioita. Tankiania pyydettiin muun muassa nimeämään nolointa hänelle lavalla sattunutta kommellusta.
”Eräänä syntymäpäivänäni soitimme Pittsburghissa. Systemin alkuaikoina otin muutaman juoman tai poltin [pilveä] ennen lavalle menoa – se sai minut rennoksi. Olin ollut pitkän aikaa polttamatta, mutta sinä päivänä Daron (Malakian, System of a Down -kitaristi) tuli keikkabussiin: ’Hei, otetaan hatsit tästä bongista’. Hän katuu sitä edelleen, sillä menin siitä aivan sekaisin. Olin niin pilvessä, että lavalla ollessa musiikkimme kuulosti minusta tanssimusiikilta. En erottanut biisejä toisista, joten en myöskään tiennyt sanoja. Se oli noloin keikka ikinä. Muut soittivat herkkää balladia ja minä karjuin, he soittivat raskasta biisiä ja minä mumisin. Jossain vaiheessa yleisö aneli, että älä pliis unohda seuraavan biisin sanoja. Aina kun yritin saada muilta apuja sanoihin, näin heidän suun liikkuvan mutten kuullut mitään. Sitten vain nauroin. Olin niin pilvessä, etten välittänyt. Jälkeenpäin kaduin sitä. Se oli pettymys yleisölle”, Tankian muisteli.
Kamalin keikkakokemus Tankianin mukaan oli kuitenkin laulajan soolokeikka Atlantan sinfoniaorkesterin kanssa.
”Amerikassa orkestereille ei anneta hirveästi aikaa valmistautua, kun taas Euroopassa heille annetaan oikeasti aikaa tutustua teoksiin. Atlantassa soitimme pelkän soundcheckin turvin eikä orkesteri vain saanut sävellyksistä kiinni. Se oli aivan kamalaa. Lisäksi hyvin rock-orientoitunut yleisö hakkasi lavaa kaljatölkeillään vaatien Systemin biisejä – samalla kun nämä 80-vuotiaat yrittivät selvitä viulusooloistaan. Se oli niin kamalaa että se oli jo hauskaa. Keikan jälkeen keikkapianistini Erwin Khachikian tuli luokseni hämmentynyt ilme kasvoillaan: ’He ovat sivistymättömiä!’ Mutta olen kiitollinen siitä kokemuksesta, koska en koskaan unohda sitä”, Tankian kertoo.