Charlie Watts on kuollut. Rockmaailma menetti eilen suuren soittajan, kun Rolling Stonesin rumpali menehtyi lontoolaisessa sairaalassa 80-vuotiaana. Rauha hienon muusikon sielulle.
Musiikkimedia on ymmärrettävästi täyttynyt aihetta sivuavista artikkeleista. Consequence nosti esille Keith Richardsin elämäkerrassaan vuonna 2010 kertoman tarinan siitä, miten hillitty rumpali saattoi tulistuessaan olla pelottava ilmestys.
Tarinan mukaan Richards ja Mick Jagger viettivät vuonna 1984 kosteaa iltaa Amsterdamissa, kun Jagger keksi tuhannen päissään soittaa Wattsille keskellä yötä. ”Missä on minun rumpalini”, Jagger kyseli puhelimitse, mutta vastausta ei tullut. Jaggerin voi suomeksi ajatella kysyneen vaihtoehtoisesti ”missä on minun taustarumpalini” – se ehkä auttaisi ymmärtämään sitä reaktiota, minkä tempaus herätti Wattsissa.
Watts nimittäin koputti pian kaksikon ovelle, eikä hän Richardsin mukaan ollut unenpöpperössä ja aamutakissaan, vaan puku päällä, huoliteltuna ja partavedeltä tuoksuen. Watts asteli kitaristin ohi edes katsomatta tähän ja käveli suoraan Jaggerin luokse. ”Älä koskaan enää kutsu minua sinun rumpaliksesi”, Watts sanoi, nosti laulajan rinnuksista ylös ja tempaisi tätä terävällä oikealla koukulla.
Humalainen Jagger kaatui pöydälle ja meinasi horjahtaa siitä ikkunasta suoraan kanaaliin, mutta Richards sai pelastettua laulajan turvalliselle maaperälle. Eikä tilanne ollut vielä edes ohi, vaan kiukusta puhissut Watts aikoi toistaa tempun heti seuraavana päivänä, mutta tuolloin Richards sai sentään puhuttua hänet ympäri.
Niin että kohdelkaa bändille hiljaisia hahmoja kunnioituksella – sieltä saattaa tulla kivulias korjausliike, jos kohtelu menee huonoksi! Charlie Watts, hieno mies.
