THE ROOTS: Things Fall Apart

Arvio julkaistu Soundissa 05/1999.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Kun The Fugees alkoi höpöttää "orgaanisesta hiphopista", kaikilta unohtuivat lajin todelliset pioneerit. Philadelphiasta tuleva The Roots on ollut jo pitkään kollegoidensa suosikki, mutta varsinainen suosio on antanut odottaa itseään. Osasyyllinen bisneksen ja sitä kautta median ja sitä kautta yleisön taipumukseen sivuuttaa The Roots taitaa tosin olla porukan poliittisuus.

Arvio

THE ROOTS
Things Fall Apart
MCA

Kun The Fugees alkoi höpöttää ”orgaanisesta hiphopista”, kaikilta unohtuivat lajin todelliset pioneerit. Philadelphiasta tuleva The Roots on ollut jo pitkään kollegoidensa suosikki, mutta varsinainen suosio on antanut odottaa itseään. Osasyyllinen bisneksen ja sitä kautta median ja sitä kautta yleisön taipumukseen sivuuttaa The Roots taitaa tosin olla porukan poliittisuus. Yhtyeen tuore paketti repii tietoisuuden auki jo kansikuvallaan, jossa afromerikkalainen nuoripari pinkoo pakoon parinkymmenen mellakkapoliisin porukkaa.

Jos rap-ulottuvuus sivuutetaan, rumpusettiin, bassokitaraan ja sähköpianoon luottava The Roots vertautuu helpoiten parinkymmenen vuoden takaisiin funkbändeihin. Porukka päästää Things Fall Apartilla pari tiskijukkaa (DJ Cash Money ja DJ Jazzy Jeff) sanomaan sanottavansa, ja vieraana kuullaan myös Mos Defiä sekä Erykah Badua, mutta valokeilassa ovat silti kaiken aikaa Black Thoughtin ja Malikin armottoman supliikin viemät kappaleet. Iskusävelmiä ei oikein löydy, mutta tasaisen varmaa The Fugeesin kumoon lakaisevaa ryhmätyötä on tarjolla riittämiin. Ryhmän rentoilun kuvittelisi vetoavan esimerkiksi Cypress Hill-faneihin.

Lisää luettavaa