1960-luvun puolivälissä The Beach Boys ja The Beatles kehuivat vuorotellen toisiaan ja samalla kilvoittelivat maailman parhaan bändin tittelistä. The Beach Boysin nykyisen kokoonpanon piti esiintyä heinäkuussa Yyterin hiekkarannalla Porissa. Sen kunniaksi Soundi sai harvinaisen haastattelun yhtyeen ainoalta alkuperäisjäseneltä laulaja Mike Lovelta. Keikan peruunnuttua julkaisemme tämän jutun vain internetissä.
Kun nykyisen The Beach Boysin ainoa alkuperäisjäsen Mike Love vastaa puhelimeen, on Yhdysvaltain länsirannikolla vasta aamu. 70-vuotias laulaja naurahtaa udellessani millainen sää on Kaliforniassa.
– Ikävä pilata tämäkin myytti, mutta asun Lake Tahoessa, paikassa nimeltä Incline Village. Kalifornian ja Nevadan raja kulkee Tahoe-järven halki ja itse asiassa minä asun Nevadan puolella. Se on hyvin kaunis paikka, hieman kuin Sveitsissä, hän kuvailee.
– Taloni on ylhäällä vuorilla. Sen ympärillä on edelleen lunta. Olen siis tottunut talveen, vaikka The Beach Boysia pidetään ikuisen kesän ja hiekkarantojen symbolina.
Niinhän se olikin, että kaikkien aikojen popyhtyeisiin kuuluvan The Beach Boysin jäsenistä Dennis Wilson oli ainoa, joka osasi surfata.
1960-lukua pidetään The Beatlesin vuosikymmenenä. Sitä se toki olikin, mutta kun Pet Sounds -albumi ilmestyi keväällä 1966, saattoi The Beach Boys olla hetken aikaa maailman merkittävin popyhtye. Paul McCartney myönsi Pet Soundsin vaikuttaneen suuresti The Beatlesin musiikkiin ja New Musical Expressin lukijat äänestivät vuoden lopussa Pet Soundsin vuoden parhaaksi levyksi ohi Revolverin.
Tuolloin oli kulunut vasta vähän yli viisi vuotta The Beach Boysin perustamisesta, mutta yhtye oli Brian Wilsonin nerouden ansiosta edennyt pitkälle yksinkertaisista surfpop-lähtökohdistaan.
– Kun perustimme yhtyeen ja julkaisimme ensimmäiset singlemme, emme juurikaan ajatelleet tulevaisuutta. Ajattelimme vain seuraavaa päivää ja seuraavaa uutta laulua, muistelee Mike Love.
– Kun aloitimme, halusimme tehdä lauluja eri aiheista kuin useimmat muut bändit, esimerkiksi surfauksesta ja autoista, joita ihailimme. Etenimme päivä kerrallaan, viikko kerrallaan, kuukausi kerrallaan. Ajattelimme koko ajan, että mitä uutta voisimme tällä kertaa tehdä.
The Beach Boys on kaikkien aikojen myydyin amerikkalainen yhtye. Ja miten taivaallisia poplauluja The Beach Boys 1960-luvulla julkaisikaan: Surfin’ USA, Don’t Worry Baby, California Girls, Wouldn’t It Be Nice, God Only Knows, Good Vibrations ja niin edelleen. Mike Love myöntää, että niiden kuuleminen radiosta täyttää yhä sydämen mielihyvällä.
– Se on mahtava tunne. Se tuntuu edelleen jollain tavalla jännittävältä. Jollain tavalla siihen ei koskaan totu: ”Hei, me teimme joskus tämän biisin!”
– Tuntuu yhä hieman oudolta, kun kävelee sisään ravintolaan ja siellä soi joku meidän biisimme. Tai kun ostoskeskuksessa alkaa yhtäkkiä soida joku vaikka Good Vibrations. Se tuntuu aina hienolta. Tietenkin olemme hyvin kiitollisia siitä, että ihmiset pitävät musiikistamme yhä.
– Yksi syy siihen ovat tietenkin laulujen tekstit. Ne eivät ole kiinni julkaisuajassa. Jos ajatellaan vaikka Wouldn’t It Be Nice -kappaletta, niin kun on kiinnostunut toisesta ihmisestä tai ihastunut toiseen ihmiseen tai aivan silmittömän rakastunut toiseen ihmiseen, niin sen teksti on helposti ymmärrettävissä siitä huolimatta, mikä vuosi on tai minkä ikäinen kuulija on. Se on laulu, johon aina joku jossain samastuu.
Uutta materiaalia The Beach Boys ei ole julkaissut vuosikausiin, mutta yhtye tekee Mike Loven ja 1960-luvulta saakka mukana olleen Bruce Johnstonin johdolla yli sata keikkaa vuodessa. Kiertäminen on raskasta työtä, sillä puhtoiselle popille on tilausta maailman joka kolkassa.
– Onneksi meillä on erinomainen henkilökunta, joka tekee suurimman osan työstä. Meidän täytyy vain pysyä terveinä ja levätä hyvin, että meille riittää energiaa hyvän keikan tekemiseen ilta toisensa jälkeen. Kaikki toimintamme keskittyy siihen, että pystymme tarjoamaan ihmisille esityksen, jota he ovat tulleet katsomaan.
– Itseäni auttaa meditaatio. Olen käyttänyt transsendenttista meditaatiota 1960-luvulta lähtien. Opin sen periaatteet Maharishi Mahesh Jogilta Pariisissa joulukuussa 1967. Olen meditoinut joka päivä siitä lähtien. Se on sekä kiehtovaa että käytännöllistä. Siitä on ollut paljon apua. Myös The Beatles oli Maharishin akatemiassa Intiassa helmi- ja maaliskuussa 1968.
– Vuonna 1972 kävin opettajakurssin ja minusta tuli meditaation opettaja. Siitä lähtien olen meditoinut tuhansia ja tuhansia tunteja. Se on ollut todella arvokasta. Se on syvästi rentouttavaa. Meditoidessa aineenvaihduntasi lepää jopa kaksi kertaa tehokkaammin kuin nukkuessa. Meditaation sanotaan myös nostavan älykkyysosamäärää. Siitä en ole niin varma…
– Parasta on, että meditoida voi oikeastaan missä ja milloin tahansa: lentokentällä, autossa ja niin edelleen. Parhaiten se tietenkin toimii rauhallisessa ympäristössä, kuten kotona tai mukavassa hotellihuoneessa, mutta aina sellaista ei ole saatavilla.
Mitä kannattaa tehdä, jos kiinnostun transsendenttisesta meditaatiosta?
– Meditaation opettajia on maailman joka kolkassa. Heitä on tuhansia ja tuhansia. Opettajan löytäminen myös Suomessa on helppoa.
– Etsi ensin paikallinen TM-ohjelma. Yleensä ne antavat esittelyluentoja ja kertovat meditaation hyödyistä ja periaatteista. Jos kiinnostut asiasta enemmän, he antavat sinulle neljän päivän meditaatiokurssin. Ensimmäisenä päivänä opit meditaatiotekniikan ja seuraavina opettaa neuvoo ja ohjaa sinua ja katsoo, että teet kaiken oikein. Ehkä joskus viikon päästä on seurantasessio ja sen jälkeen olet kutakuinkin omillasi. Sen jälkeen voit meditoida missä ja milloin haluat.
– Meditaatio on hieno asia. Monet ihmiset altistuvat huumeille tai alkoholille, kun haluavat rentoutua tai paeta jotain. Meditaatiossa ei ole haitallisia sivuvaikutuksia. Pystyt rentoutumaan missä ja milloin tahansa, mutta ilman sivuvaikutuksia. Meditaatio on hieno tapa päästä eroon stressistä ja uupumuksesta.
The Beach Boysin ympärillä liikkuu jatkuvasti kaikenlaisia huhuja. Jotkut niistä ovat enemmän toiveajattelua kuin mitään muuta. Mike Love vakuuttaa, että myyttisestä, 1960-luvulla kesken jääneestä Smile-albumista ilmestyy tänä vuonna ”mahdollisimman lähellä alkuperäistä” oleva versio.
Ehkä vielä suurempi uutinen on, että Brian Wilson on ilmaissut halunsa palata yhtyeeseen sen 50-vuotispäivien kunniaksi. Luvassa saattaa jopa olla uutta The Beach Boys -materiaalia.
– Olen aika väsynyt koko Brian Wilson -juttuun. En pysty huolehtimaan Brian Wilsonin asioita, mutta pystyn huolehtimaan Beach Boysin asioista.
– Kävimme juuri päivällisellä Kalifornian Palm Springsissä, joka on erämaassa, ja se oli hyvin mukavaa. Meillä oli hyvin mukavaa muistellessamme vanhoja aikoja, vanhoja perheenjäseniä, joulujuhlia ja kaikkea sellaista. Serkkuni Brian myös kertoi, että hänellä on työn alla pari laulua, jotka sopisivat The Beach Boysille. Minullakin on jotain mielessäni. Tapaamme uudelleen ihan pian, ehkä jopa viikon sisällä, ja aloitamme työn uuden materiaalin parissa.
Vuosituhannen alussa Brian Wilson kiersi ensin esittämässä Pet Sounds -klassikon ja sitten Smile-albumin vuonna 2004 ilmestyneen version materiaalia. Mike Love ei ole halukas puhumaan ylistetyistä kiertueista.
– En nähnyt niitä kiertueita. Hänellä on ollut kiireitä ja meillä on ollut kiireitä. Olisi mukavaa, jos joskus lähiaikoina olisimme kiireisiä yhdessä.
Välillä Mike Love kuulostaa melkoiselta myyntimieheltä, mutta kaikella on rajansa. Kysymykset hänen nostamistaan oikeusjutuista tai halustaan kirjoittaa The Beach Boysin historiaa uudelleen olisivat varmastikin liikaa. Puhelu katkeaisi välittömästi.
Uskaltaudun ottamaan puheeksi Pet Soundsin äänityssessiot, joista on niin monta tarinaa kuin kertojaa. Joka tapauksessa vuonna 1965 Brian Wilson jäi kotiin tekemään lauluja The Beach Boysin mestariteokselle, kun muu yhtye lähti kiertueelle. Kun materiaali valmistui, suurin osa musiikista äänitettiin tunnettujen studiomuusikoiden toimesta.
– Brian ei pitänyt matkustamisesta. Hänellä oli valtavat paineet musiikin kanssa. Hän teki laulut ja koko instrumentaation. Jos hänen olisi vielä pitänyt kiertää…
– Hän ei ollut onnellinen. Kun hän lopetti kiertämisen, olimme tietenkin hyvin surullisia. Olimme sukulaisia ja olimme tunteneet toisemme koko elämämme. Silloin se tuntui epäreilulta.
– Glen Campbell, joka oli studiomuusikko ja soitti aiemmilla levyillämme, tuli ensin Brianin tilalle vähäksi aikaa. Sitten mukaan tuli Bruce Johnston soittamaan bassoa ja laulamaan korkeita ääniä. Kysyimme Brucelta, tietäisikö hän jotain sopivaa tyyppiä bändiin. Bruce ei tietänyt, joten hän tuli itse mukaan.
– Bruce ei osannut soittaa bassoa, mutta hän oppi hyvin nopeasti. Hän oli kosketinsoittaja. Hän on edelleen kosketinsoittaja. Hän laulaa yhä korkeat osat vaikkapa Fun Fun Fun -kappaleessa.
– Brian ei kiertänyt säännöllisesti. Silloin tällöin hän saattoi kuitenkin astua esiin hetkeksi, kuten esimerkiksi vuonna 1976. Silloin oli jopa Brian’s back! -kampanja. Teimme levyn nimeltä 15 Big Ones, jolla äänitimme vanhaa rock’n’roll-musiikkia, jota myös The Beatles oli äänittänyt. Se oli aika suosittu levy.
Puoli vuotta Pet Soundsin ilmestymisen jälkeen, lokakuussa 1966 oli vuorossa Good Vibrations -single, jonka Brian Wilson oli kaikkien yllätykseksi jättänyt pois albumilta. Monien muiden tavoin myös Mike Love pitää kyseistä ”taskusinfoniaa” yhtyeen hienoimpana hetkenä.
– Se on luultavasti uramme luovin ja ainutlaatuisin hetki. Se oli myös hyvin suosittu kappale, sillä se oli kuitenkin hyvin helppo ottaa vastaan. Rolling Stone -lehti valitsi sen myöhemmin vuosisadan kappaleeksi. Se on aikamoinen kunnia.
– Pidän todella paljon useasta laulustamme, mutta serkkuni Brianin kanssa tekemäni Good Vibrations oli omassa ajassaan niin …avantgarde. Brianin musiikki oli niin ainutkertaista ja erilaista kuin mikään muu. Se oli meidän suuri psykedeelinen anthemimme.
– Sen teksti ei kertonut tytöistä eikä surffilaudoista, vaan se oli paljon hienovaraisempi. Se on upea kuvaus siitä, kun jotain tapahtuu kahden ihmisen välillä.
Onko sinulla kotieläimiä?
– Matkustan liikaa, jotta minulla voisi olla omia eläimiä. 15-vuotiaalla tyttärelläni Ambaj’lla on kaksi koiraa ja kissa Lake Tahoessa. Pidän eläimistä todella paljon.
The Beach Boys
Suomessa
The Beach Boys on esiintynyt Suomessa monta kertaa. 1960-luvun lopulla yhtye kävi kahdesti Helsingissä. The Beach Boys soitti myös Parolan ja Keimolan juhannusjuhlilla vuonna 1969.
Kesäkuussa 1993 The Beach Boys esiintyi Kaivopuiston suuressa kansanjuhlassa ja sen jälkeenkin yhtye on piipahtanut Helsingissä kaksi kertaa.
– 1960-luvun keikoista minulla ei ole tarkkoja muistikuvia. Silloin kaikki oli pelkkää kiirettä ja kaaosta. Tuntui kuin olisimme olleet koko ajan matkalla tai esiintymislavalla, kertoo Mike Love.
– 1990-luvun alussa esiinnyimme Helsingissä isossa puistossa, jossa oli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Se oli fantastista. Meillä oli silloin myös päivä tai kaksi vapaata, joten näimme vähän kaupunkia. Helsingissä oli mukavia ravintoloita ja ihmiset olivat ystävällisiä. Helsinki on kaunis paikka, etenkin kesällä. Olemme olleet siellä myös talvella, mutta se ei ollut yhtä mukavaa.
Mitä kannattaa odottaa Yyterin-keikalta heinäkuussa?
– Paljon The Beach Boys -lauluja alkuperäisessä sävellajissa ja lähes samalta kuin levyllä kuulostaen. Pakkomielteemme on esittää ihmisten rakastamat laulut sillä tavalla kuin ne on äänitetty. Haluamme laulujen kuulostavan fantastisilta. Jos suljet silmäsi, California Girls kuulostaa hyvin samalta kuin vuonna 1965 ja Good Vibrations kuulostaa hyvin samalta kuin vuonna 1966.
– Olen päälaulaja useissa kappaleissa. Poikani Christian on kiertänyt mukanamme muutaman vuoden ja laulaa Good Vibrationsissa osuudet, jotka serkkuni Carl lauloi. Hän lauloi levyllä säkeistöt ja minä kertosäkeen. Christianin ääni kuulostaa ällistyttävän samalta kuin Carlin.
teksti: Tero Alanko