”Täytyy myöntää, että vuonna 2022 oli harmittavan vähän aikaa ottaa haltuun kunnolla uutuuslevyjä ja monta kiinnostavaa sellaista on edelleen tsekkaamatta. Tässä kuitenkin lista niistä muutamasta, jotka löysivät tiensä soittimeeni, ilman sen kummempaan järjestykseen laittamista:
Porcupine Tree: Closure/Continuation
”Erittäin tyylikäs paluulevy – tai jäähyväislevy? –, joka kieltämättä vaati useamman kuuntelukerran avautuakseen kunnolla. Bändin vanhat tutut elementit ovat mukana, kuitenkin hyvin freesillä otteella terästettynä ja lukemattomia ilmarummutushetkiä unohtamatta! Täytyy myös sanoa, että toimi oikein mainiosti livenä Tukholmassa viime lokakuussa.”
Ghost: Impera
”Ghostin menestyksekästä uraa on ollut enemmän kuin inspiroivaa seurata alusta saakka, ja Impera on ilman muuta sen tähänastinen kohokohta. Hävyttömän tarttuvia melodioita ja kertsejä alusta loppuun todella nerokkaasti sovitettuina, ei varmaan kaivanne sen enempää selittelyjä.”
Darkthrone: Astral Fortress
”Parin omasta mielestäni hieman heikomman esityksen jälkeen on epäilemättä palattu taas ruotuun sekä riffien että tuotannon osalta. Plussaa tietenkin myös hienosta, jälleen erittäin darkthronemaisesta kansitaiteesta!”
Magna Carta Cartel: The Dying Option
”Vaikka mielleyhtymiä jäsenten aikaisempaan yhtyeeseen on turha kiistää, on MCC:llä silti täysin oma sapluunansa hittibiisien kirjoittamiseen. Ja niitähän tältä levyltä löytyy, aina pettämättömällä ruotsalaisella tyylitajulla höystettynä. Ei tule äkkiseltään mieleen, koska viimeksi on tullut kuunneltua mitään levyä näin aktiviisesti ja huomaamatta useita kertoja putkeen.”
Joakim Berg: Jag fortsätter glömma
”Varsinkin näin myöhempien aikojen Kentin ystävälle keulahahmonsa ’yhtäkkiä’ julkaistu soololevy oli erittäin mieluisa yllätys. Albumi jatkaa tutulla linjalla käytännössä siitä, mihin Kentin viimeinen levy jäi, ja sehän toimii vallan erinomaisesti.”
Toimittanut: Timo Isoaho
