ARTTU TAKALO: When I Fall

ARTTU TAKALO
When I Fall
EMI

Mistä elokuvasta tämä musiikki on karannut? Jostain mietteliäästä, ranskalaisesta, jostain hyvin romanttisesta ja surumielisestä. Filmi pyörii kuitenkin vain 31-vuotiaan Arttu Takalon päässä, ja se on siirtynyt musiikiksi ilman kuvia.

Kuvittelisin, että levy-yhtiö toivoo Takalosta instrumentalistia, joka kiinnostaa hieman laajempiakin kansalaispiirejä Pekka Pohjolan ja Anssi Tikanmäen tapaan. Musiikki on ainakin tarpeeksi taidokkaasti rakennettua ja helposti lähestyttävää. Enpä olisi arvannut, että Takalo on säveltäjänä näin romanttinen ja perinteinenkin sielu.

Kiinnitin lyömäsoittajaihme Takaloon huomiota 1990-luvun puolivälissä eräillä nykymusiikkijuhlilla, kun mies soitti Zagros Ensemblen riveissä aivan kaiken, mitä Sibelius-Akatemian sävellysluokan silloiset opiskelijat keksivät kokeilla. Samoihin aikoihin Takalo esittäytyi soittajana ja säveltäjänä myös XL-yhtyeen Xlent-levyllä kitaristi Jarmo Saaren rinnalla. Äijän soittotaito riittää myös koska tahansa free lance -keikkaan Suomen arvostetuimpien sinfoniaorkesterien lyömäsoitinpultissa.

When I Fall -levyllä monipuolisuus näkyy muusikkokavereissa: toisaalta kapellimestari Jani Telaranta Uuden nuoren kamariorkesterin UNKO:n kanssa, toisaalta Mikko Kuustonen huuliharpussa ja Samuli Edelmann levyn ainoaa lyriikkaa lausumassa.

Ja miltä se sitten kuulostaa? Perinteiseltä, tonaaliselta, kauniiltakin. Tämä rauhallinen levy käy kutupuuhiin, viiden tähden hotellien hisseihin, koti-iltojen rauhoittumiseen – varmasti elokuvienkin musiikiksi.

Takalon instrumentaatio on varsin omintakeinen: lyömäsoittimia toki, mutta kantavimpana voimana jousistoa, jolle hän orkestroi ihan kiintoisasti. Mukana myös pianoa, rumpuja, kirkkourkuja, huuliharppua, harvakseltaan kipakampaa sähkökitaraakin.

Neljä ensimmäistä raitaa (When I Fall, Les Parfums De La Nuit, Act V ja Joie Des Enfants) hahmottuvat mielessäni kokonaisuudeksi. Searching For A Home on kaunis ja tarkoituksellisen yksinkertainen pianokappale, josta Kuustonen tai Edelmann saisivat levyilleen sanoittamalla hyvän balladin.

Who Will Take Your Dreams Away on lähes kymmenminuuttinen utuinen sävelmaalaus, jossa on impressionismin aineksia ja Pont Neuf -raidalla kuullaan Takalon ja Kuustosen runo Edelmannin lausumana. Vain hetken Love Song -raidalla Takalo osoittaa soittajana virtuoosintaitojaan. Tämä on säveltäjän levy, ei tiluttelijan.

Ensimmäiseltä soololta toivoisi tavallaan kirpeämpiäkin kontrasteja romanttista melankoliaa ryydittämään. Mutta Takalo lienee oikeassa: juuri tällaisena When I Fall on ehjä kokonaisuus.