Pitkän linjan rap metal -yhtye Body Count täräytti vuonna 2017 Bloodlust-levyn muodossa pöytään todellisen paukun, jolla räppäri/näyttelijä Ice-T purki rasismista, katuväkivallasta ja poliittisesta maailmantilanteesta kummunnutta vihaansa Slayerille syvään kumartavien raskaiden riffien päälle. Sama linja jatkui vuoden 2020 Carnivorella, muttei aivan yhtä säväyttävänä.
Tuore vihanpurkaus Merciless asettuu jonnekin Bloodlustin ja Carnivoren välimaastoon. Sekä bändin soitossa että Ice-T:n raivokkaassa sylkemisessä on uutta potkua ja levy iskee edeltäjäänsä kovemmin nousten parhaimmillaan Bloodlustin tasolle.
Ice-T on jälleen purkanut teksteihinsä Yhdysvaltojen poliittisen ilmapiirin ja maailmalla riehuvien sotien aiheuttamaa ahdistusta sekä väkivallalla mässäilyä. Vaikka pieni pilke silmäkulmassa välillä pilkahtaakin, paistaa Ice-T:n vihaisesta julistuksesta läpi aito raivo ja myös epätoivo siitä, miten huonosti ihmiskunnalla menee. Ahdistus tulee hyvin esiin yllättävällä Pink Floyd -laina Comfortably Numbilla, jolla on mukana itse David Gilmour.
Mitä huonommin maailma makaa, sitä väkevämpää musiikkia Body Count saa aikaan.
